Suomalaisten kallis ruokakassi ei halpene – maataloustukiaiset maksetaan ruokakaupan kassalla

Kolumnistimme odottelee, kuka uskaltaisi tässä maassa puuttua koko elintarvikeketjun epäkohtiin.

Kolumnistimme odottelee, kuka uskaltaisi tässä maassa puuttua koko elintarvikeketjun epäkohtiin. (Kuva Fotolia)

Kolumnistimme toteaa, että ruoan hintavertailussa euroalueella maamme sijoittuu aina kärkeen.

KOLUMNI Pellervon taloustutkimuksen ennuste tietää kertoa, että ruoan hinta nousee tänä ja ensi vuonna kaikissa tuoteryhmissä. PTT on lähellä keskustalaista aatesuuntaa ja MTK:ta, joten luulisi heidän ennustuksensa ruoan hinnan noususta pitävän paikkansa.

Mutta pitää kuitenkin muistaa, että heidän ennusteensa ruoan hinnan noususta 0,8 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna 1,4 prosenttia on vain arvio. Tiedämme menneestä, että taloudellisten tutkimuslaitosten ennusteet sisältävät rahoittajiensa toiveita ja näkemyksiä tulevasta, suuntaan tai toiseen.

PTT:n ennuste jättää jostain syystä kertomatta ruoan hintojen menneestä kehityksestä. Tilastokeskuksen virallisten tilastojen mukaan ruoan hinta nousi viime vuoden helmikuusta tämän vuoden vastaavaan ajankohtaan mennessä 1,3 prosenttia. Tutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen lukuja tarkasteltaessa siis ruoan hinnan nousu itse asiassa taittuu tänä vuonna, eikä suinkaan nouse. Näin luvuilla meitä ruokalaskun maksajia johdetaan tietoisesti harhaan. Eikä ensimmäistä kertaa.

Tämä keskustaa lähellä oleva taloustutkimuksen etäispääte kertoo tiedotteessaan, että vaikka maatalouden tuottajahinnat pysyvät jatkossa varsin vakaina, niin maatalouden yrittäjätulo jatkaa laskuaan. Tiedotteen esittämä väite tuntuu erikoiselta, koska Sipilän hallitus on lapioinut maatalouteen lisätukea satoja miljoonia. Julkisuudessa pääministeri on todennut, ettei maataloustuesta leikata. Sipilä on ollut enemmän kuin sanojensa mittainen mies.

Ensi töikseen Sipilän hallitus myönsi vuonna 2015 lisätalousarvion esityksessään 100 miljoonaa euroa maataloustukea ”Biotalous ja puhtaat ratkaisut” -projektin nimissä. Seuraavana vuonna hallitus jatkoi maatalouselinkeinon tukemista kehysriihen päätöksillä: ”Maatalouden tulo- ja kannattavuuden helpottamiseksi osoitetaan maa- ja puutarhatalouden tukeen vuosittain 6,6 miljoonaa euroa vuosina 2017 ja 2018 sekä luonnonhaittakorvauksiin 20,3 miljoonaa euroa ensi vuonna 2017.” Näin kertoi kehysriihen tiedote 5.4.2017.

Sama paperi kertoi leikkauksista lapsilisiin, työttömän peruspäivärahaan, eläkkeensaajien asumistukeen jne. Ovatko ”maatalousyrittäjät” todella tämän maan eniten hätää kärsiviä?

Maatalouspropagandassa kerrotaan toistuvasti, että maataloustuottajat ovat yrittäjiä. Näissä korulauseissa jätetään kertomatta, että nämä ”maatalousyrittäjät” yrittävät lähes kokonaan verotukiaisilla ilman minkäänlaista riskiä. Milloin viimeksi ja kuinka moni ”maatalousyrittäjä” on mennyt konkurssiin?

Kun Sipilän hallitus päätti ohjelmassaan viiden prosentin yrittäjävähennyksestä, niin se koski myös maa-, metsä- ja porotalouden ammatinharjoittajia. Kaikista näistä ja lukemattomista muista maataloudelle vuosittain jaettavasta miljardien tukipotista huolimatta PTT kehtaa väittää, että ”maatalouden yrittäjätulo jatkaa laskuaan”.

Sipilän hallitusohjelma on otsikoitu komeasti ”Ratkaisujen Suomi”. Mitkään hallitukset eivät ole pystyneet EU:n liittymisen jälkeen ratkaisemaan kysymystä, miksi ruoan hintavertailussa euroalueella maamme sijoittuu aina hintakärkeen. Näyttää vahvasti siltä, että Sipilän hallituksen jakamat maataloustukiaiset maksetaan nousevina ruoan kuluttajahintoina ruokakaupan kassalla.

Kuka uskaltaa tässä maassa puuttua koko elintarvikeketjun epäkohtiin? Sitä odoteltaessa.

Seppo Konttinen

Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.

Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.

Kommentoi Facebookissa