PRESIDENTTI Vain yhdeksän prosenttia suomalaisista katsoo, että pääministerin tulisi johtaa Suomen ulkopolitiikkaa presidentin sijaan. Noin 70 prosenttia torjuu ajatuksen pääministerin johtamasta ulkopolitiikasta, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Suomalaisista 50 prosenttia jopa haluaa kasvattaa presidentin ulkopoliittista valtaa Suomen linjan jatkuvuuden turvaamiseksi. Presidentin ulkopoliittista valtaa vahvistamista haluavien osuus on kasvanut 16 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta vuonna 2007.
– Presidentillä oli keskeinen rooli Suomen Nato-jäsenyyden läpiviemisessä, ja se lienee vaikuttanut siihen, että suomalaiset haluavat jatkossakin presidentin johtavan ulkopolitiikkaa. Arvo- ja asennetutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vahvan johtajuuden kaipuu etenkin ulkopolitiikassa olisi vahvistumassa, sanoo tulosanalyysin kirjoittanut EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen.
– Tasavallan presidentti on suoraan kansan valitsema, eivätkä häntä kahlitse hallituskoalitio ja hallitusohjelma kuten pääministeriä. On ymmärrettävää, että kansalaiset hakevat johtajuutta ennen kaikkea presidentiltä.
Suomalaisten näkemyksissä on tapahtunut suuri muutos verrattuna edelliseen, vuonna 2007 tehtyyn Arvo- ja asennetutkimukseen, jossa asiasta kysyttiin. Tuolloin 33 prosenttia olisi siirtänyt ulkopolitiikan johtovastuun pääministerille ja 40 prosenttia säilyttänyt sen presidentillä.
Tulokset perustuvat 2 043 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–13.2.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa).
Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
Kommentoi Facebookissa