ENERGIA Suomen ympäristökeskuksen käynnistämässä projektissa on järjestetty tarjouskilpailu, joka koski Suomen suurinta valtakunnallista aurinkovoimaloiden yhteishankintaa. Tilaus kattaa tällä hetkellä 82 aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 1,2 MWp. Mukana on tässä vaiheessa 36 kuntaa ja kuntatoimijaa. Uudet organisaatiot voivat sitoutua sopimukseen koko nelivuotisen puitesopimuskauden ajan.
Suurista kaupungeista sitoumuksensa ovat antaneet muun muassa Helsinki, Tampere, Oulu ja Seinäjoki. Voimaloita asennetaan kuntien omistamien kiinteistöjen kuten koulujen, päiväkotien, palvelukeskusten ja kaupungintalojen katoille. Helsingissä paneelit asennetaan muun muassa Finlandia-talon katolle ja Tampereella Tampere-taloon. Tilattujen voimaloiden asennukset tehdään ennen kesää 2017.
– Määrä on jo tässä vaiheessa melko iso, kun sitä vertaa koko Suomen noin 30 MWp aurinkovoimalakapasiteettiin. Lisäksi hankinta voi hyvinkin kasvaa jopa useaan megawattiin puitesopimuksen neljän vuoden aikana, toteaa suunnitteluinsinööri Pasi Tainio Suomen ympäristökeskuksesta.
Tarjouskilpailun voitti GreenEnergy Finland Oy. Tärkeitä kriteerejä valinnassa olivat toimituskyky ja -varmuus, kokemus aurinkosähkövoimaloiden toimittamisesta sekä tarjottujen ratkaisujen kustannustehokkuus. Toimittajalta edellytettiin kykyä toimittaa erikokoiset voimalakokonaisuudet ympäri Suomen käyttövalmiiksi asennettuina.
Kulut vaikka kuukausiveloituksena
Kuntien ei välttämättä tarvitse tehdä kertainvestointia aurinkovoimalaan, vaan ne voivat rahoittaa hankinnan kuukausiveloituksella. Laitteet ja niiden toiminta ovat silloin laitetoimittajan vastuulla 12 vuoden takaisinmaksuajan ajan.
– Aurinkopaneelit yhteishankintana on uudenlainen avaus ja tuo merkittäviä säästöjä kunnille, sanoo puolestaan hankinta-asiantuntija Antti Tuukkanen KL-Kuntahankinnat Oy:stä.
Kuukausiveloitus tekee sijoituksesta kunnan kannalta riskittömän myös siinä tapauksessa, että laitetoimittaja jostain syystä ajautuisi taloudellisiin vaikeuksiin. Kuukausiveloitusmallissa kustannukset tulevat takaisin säästönä sähkölaskussa. Kahdentoista vuoden takaisinmaksuajan jälkeen voimala tuottaa lähes ilmaista sähköä elinkaarensa loppuun asti.
– Hinnat ovat tilaajille erittäin kilpailukykyiset ja hankinta puitesopimuksen kautta hyvin helppoa. En näe mitään syytä, mikseivät kaikki Suomen kunnat, kuntayhtymät, kuntaomisteiset yritykset ja seurakunnat lähtisi hankkimaan haluamiaan aurinkovoimaloita tämän sopimuksen kautta, Pasi Tainio kannustaa.
Yhteishankintaan voi liittyä koko neljäksi vuodeksi tai vaikka vain yhden voimalan hankinnan ajaksi. Asennuksissa etusijalla ovat ne, jotka investoivat omalla rahalla ja joilla rahat on varattu tämän vuoden budjettiin. Kaikki ensimmäisen vaiheen voimalat tullaan asentamaan ensi kesään mennessä.
Kongressitalot myös mukana
Finlandia-talon katolle asennetaan aurinkopaneelit kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kongressikeskus on ensimmäisten tapahtumatalojen joukossa Euroopassa, joka hyödyntävät aurinkoenergiaa tilojensa energiatarpeeseen.
Finlandia-talon katolle asennetaan 150–170 aurinkopaneelia. Niiden tuottaman sähkön osuuden Finlandia-talon kuukausittaisesta energian kokonaiskulutuksesta arvioidaan olevan maksimissaan 20–25 prosenttia.
– Olemme Finlandia-talossa panostaneet voimakkaasti ympäristö- ja energia-asioihin viime vuosina. Käynnistimme viisi vuotta sitten kehityshankkeen, jonka aikana uudistukset ovat tuoneet meille satojen tuhansien eurojen säästöt. Aurinkopaneelit ovat luonnollinen jatko tälle kehitykselle, sanoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen.
Tampereella aurinkopaneelit saa Tampere-talo, joka on tavoitellut luonnonmukaisuutta myös muilla tavoin. Viime kesänä talon katolla kohoavassa kasvihuoneessa kasvoi syötäviä kukkia, yrttejä ja kasveja, joita käytettiin raaka-aineina talon ravintoloissa. Se oli osa Kivireki-hanketta, jossa kehitetään uusia viljelyratkaisuja, kartoitetaan kaupunkiviljelylle soveltuvia tiloja sekä kehitetään viljelyn liiketoimintamahdollisuuksia.
Kuluttajista kauppakeskuksiin
Myös kauppakeskukset ovat heränneet aurinkovoimaloiden tuomaan hyötyyn, ainakin imagossa. Ensimmäisenä kauppakeskuksena Suomessa aurinkoenergian otti käyttöön Skanssi Turussa. Kauppakeskuksen katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat vuodessa noin 60 megawattituntia sähköä, joka vastaa kauppakeskuksen mainosvalojen tarvitsemaa energiamäärää. Skanssin katolla on myös mehiläispesiä.
Espoossa kauppakeskus Ison Omenan katolle tullaan asentamaan 2 000 aurinkopaneelia, jotka tuottavat vuosittain noin 460 megawattituntia sähköä. Ison Omenan omistavan Cityconin kumppanina toimii Solarigo-yhtiö ja järjestelmän odotetaan tuottavan aurinkosähköä 35 vuoden ajan.
Helen Oy – aiemmin Helsingin Energia – on tarjonnut asiakkaille jo aikaisemmin aurinkosähköä nimikkopaneeleista, joita on sijoitettu Suvilahdessa sijaitsevan sähköaseman katolle 1 194 kappaletta ja Kivikon hiihtohallin katolle 2 992. Vapaana Suvilahdessa on 6 paneelia ja Kivikossa 598 kappaletta.
Yksi 285 watin paneeli tuottaa parhaimmillaan sähköä yli 25 energiasäästölampun verran. Paneelin tuottama sähkö hyvitetään asiakkaalle sähkön pörssihinnan mukaan, joka tarkoittaa noin euroa kuukaudessa. Aurinkopaneelin kustannukseksi kuukaudessa jää arviolta 3,40 euroa, joka on näin ekologisemman vaihtoehdon hinta asiakkaalle.
Kommentoi Facebookissa