JALKAPALLO Suomi selvitti tiensä jalkapallon miesten arvoturnaukseen ensi kertaa vasta viime syksynä. Tarina tuskaisasta historiasta kulminoitui ratkaisevan Liechtenstein-ottelun päättyessä ämyreistä kaikuneeseen Tommi Läntisen Via Dolorosa -rallatukseen.
Vuosikymmenien ajan suomalainen jalkapalloilu kulki kehityksessä jälkijunassa. Muualla Euroopassa jalkapallo ammattimaistui, mutta Suomessa laji jäi pääsarjassakin amatööripohjalle.
1990-luvulla yhä useampi suomalaispelaaja kelpasi kuitenkin eurokentille ammattilaisiksi. Jari Litmanen teki 1993 läpimurtonsa Amsterdamin Ajaxissa ja oli paria vuotta myöhemmin ehdolla maailman parhaaksi pelaajaksi.
Suomen maajoukkue oli yhden otteluvoiton päässä Meksikon 1986 MM-kisoista. Sen jälkeen Suomi oli karsinnoista toisiin lähinnä heittopussi. Kisapaikka ei ollut Jukka Vakkilan (1988-92), Tommy Lindholmin (1992-94) ja Jukka Ikäläisen (1994-95) päävalmentajakausina lähelläkään.
Vakkila, Lindholm ja Ikäläinen eivät päävalmentajina olleet parasta tasoa, mutta pelaajamateriaalikaan ei ollut heillä riittävän tasokasta, että arvokisapaikasta olisi voinut haaveilla. 1990-luvun puolivälissä tilanne alkoi muuttua.
Maajoukkuepelaajia ei 1990-luvun puolivälin jälkeen tarvinnut juurikaan haalia Veikkausliigasta. Joukkueellinen suomalaisia pelasi Euroopan tasokkaissa pääsarjoissa. Valmentajakin päätettiin hankkia ulkomailta.
Ruotsalainen Curt Lindström valmensi Suomen 1995 jääkiekon maailmanmestariksi. Jalkapallossa päätettiin ottaa jääkiekosta esimerkkiä. 1996 Suomen A-maajoukkueen päävalmentajana aloitti tanskalainen Richard Möller Nielsen, joka 1992 oli valmentanut Tanskan sensaatiomaisesti Euroopan mestariksi.
Tanskan vuoden 1992 EM-kulta on yksi kaikkien aikojen jalkapalloihmeistä. Tanska sai kisapaikan paria viikkoa ennen turnauksen alkua, kun Jugoslavia suljettiin kisoista maassa riehuneen sodan takia.
Suomessa eläteltiin toiveita, että Möller Nielsen tekisi toisen ihmeen, eli luotsaisi Suomen jalkapallon MM- tai EM-kisoihin. Tässä Möller Nielsen ei onnistunut, mutta paria vuosikymmentä myöhemmin voi arvioida hänen vieneen Suomen maajoukkuetta selkeästi eteenpäin.
Möller Nielsenin komennossa Suomi pelasi kahdet arvokisakarsinnat. Vuoden 1998 MM-kisojen karsinnoissa Suomi hukkasi jatkokarsintapaikan lokakuussa Helsingissä 1997 yliajalla omaan maaliin. Se ottelu on ehdottomasti synkin luku suomalaisessa jalkapallohistoriassa, vaikka itse karsinnat olivat Suomelta parhaat 12 vuoteen.
Maajoukkueen menestys 1998 MM-karsinnoissa johti myös katsojabuumiin. Lokakuussa 1996 Suomen ja Sveitsin ottelua oli seuraamassa paikan päällä vain 7217 katsojaa ja vieraspeliin Azerbaidzhanin Bakuun lähti vain kaksi suomalaisfania. Vuoden 1997 Norja-ottelua oli Helsingissä seuraamassa 35 520 ja lokakuun surullista Unkari-ottelua vesisateesta huolimatta 31 617 katsojaa.
Juttuvinkki: Jari Litmasesta tuli jalkapallon Jari Kurri – suomalaisten asennevamma selätettiin
Möller Nielsen valmensi Suomea vielä karsinnoissa 2000 EM-turnaukseen. Syksyllä 1998 Suomi voitti Istanbulissa pelatussa vierasottelussa Turkin 3-1. Lisäksi Suomi otti kotivoitot Moldovasta ja Pohjois-Irlannista.
Riittävän tasaisiin esityksiin Suomen joukkue ei kuitenkaan pystynyt, että kisapaikka olisi ollut lähellä. Kesäkuussa 1999 Suomi johti Olympiastadionilla Turkkia yli 36 000 katsojan edessä 2-0, mutta hävisi ottelun 2-4.
Kurdimielenosoittajat ryntäsivät kentälle ja ottelu jouduttiin hetkeksi keskeyttämään. Suomi kadotti otteensa, mutta välikohtauksen varjolla tappiota on turha selitellä.
Vierasottelussa Moldovassa Suomi jäi maalittomaan tasapeliin. Lisäksi Suomi hävisi vieraskentällä Pohjois-Irlannille 0-1, vaikka hallitsi sitä ottelua.
Voitot Turkista ja Moldovasta olisivat vieneet Suomen jatkokarsintaan, joiden kautta Turkki eteni lopputurnaukseen. Ero Turkin ja Suomen välillä oli sarjataulukossa seitsemän pistettä, joten jossittelun varaa ei ole, että kisapaikka olisi ollut lähellä.
Tuohon aikaan EM-lopputurnaukseen selviytyi vain 16 joukkuetta. Jos nykykäytännön mukaisesti mukaan olisi kelpuutettu 24 joukkuetta, olisi Suomi lohkokolmosena edennyt jatkokarsintaan.
Vuosien 2004, 2008, 2012 ja 2016 EM-kisojen karsinnoissa Suomi ei yltänyt lohkossaan kolmen joukkoon. Möller Nielsenin komennossa Suomi saavuttikin parhaan EM-karsintatuloksensa ennen Markku Kanervan komennossa onnistuneesti läpivietyjä karsintoja 2021 EM-kisoihin.
Vaikka Möller Nielsenin komennossa kisapaikkaa ei saavutettu, paljon edistystä kuitenkin tapahtui. Suomi kykeni voittamaan Euroopan keskitason maita ja antoi Saksallekin tasaisempaa vastusta karsinnoissa 2000 EM-kisoihin. Möller Nielsenin aikana Suomi pelasi parhaat MM- tai EM-karsintansa yli kymmeneen vuoteen.
Ennen kaikkea jalkapallomaajoukkueen ympärille syntyi fanikulttuuria ja kotiotteluissa katsojia oli Möller Nielsenin pestin edetessä yhä enemmän. Vierasotteluihinkin matkasi yhä enemmän suomalaisfaneja. Fanipohjan kasvu johti vuonna 2002 Suomen Jalkapallomaajoukkueen kannattajat ry:n perustamiseen.
Jossiteltavaa jää, olisiko Suomi voinut saavuttaa arvokisapaikan 2000-luvun alussa, jos Möller Nielsen olisi jatkanut päävalmentajana. Tuolloin Suomen niin sanottu kultainen sukupolvi oli parhaimmillaan, mutta Antti Muurisen ”sexy football” -pelifilosofia ei ollut joukkueelle eduksi.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Huuhkaja-hyökkääjät maalinteossa – Joel Pohjanpalo hurja meno jatkuu
Kommentoi Facebookissa