SUOMEN KIELEN PÄIVÄ Mikael Agricola (1510–1557) kirjoitti ensimmäisen painetun suomenkielisen kirjan, ABCkirian vuonna 1543. Juhlapäiväksi on otettu Agricolan kuolinpäivä, koska tarkkaa syntymäpäivää ei tiedetä.
Päivä sopiikin suomen kielen juhlintaan erinomaisesti, sillä se on myös toisen suomen kielen isän, kansalliseepoksiemme Kalevalan ja Kantelettaren kokoajan, Elias Lönnrotin (1802–1884) syntymäpäivä.
Hyvästä syystä kahvien kera voi myös nauttia päivän nimikkoherkkua, Agricola-leivosta. Heidi Harjulan puolukka-valkosuklaaleivos voitti Suomen Pipliaseuran vuonna 2014 järjestämän kilpailun ja herkkua voi valmistaa myös kotikeittiössä, muokatun ohjeen löydät tästä.
A sanoi Agricola -kuvakirja valaisee kirjakielen alkutaivalta
Tytti Issakaisen, Kaisa Häkkisen ja Maisa Tonterin kirjoittama lasten tietokirja A sanoi Agricola (Lasten Keskus) kertoo Agricolan elämästä ja suomen kielen alkutaipaleesta onnistuneen mukaansatempaavasti. Pekka Rahkosen elävöittävä kuvitus ja taitto lisäksi herättävät tarinan henkiin tavalla, joka mahdollistaa sekä lapselle että aikuisellekin aikamatkan viisisataa vuotta taaksepäin.
Kirjan tarina alkaa Turun piispan Mikael Agricolan pojan Kristianin kertomana hänen saadessaan isänsä kirjoittaman aapiskirjan lukemisen opetteluun. Abckirjan sisältönä ovat kristinuskon perusasiat. Isä Mikael kertoo pojalleen samalla oman elämäntarinansa nykylapsellekin käsitettävässä muodossa. 1500-luvun alun todellisuutta valotetaan sekä vanhoja suomen kielen sanoja avaamalla että runsaasti hauskoja yksityiskohtia sisältävillä kuva-aukeamilla.
Viisisataa vuotta sitten ei ollut tavallista, että talonpojan, joskin ilmeisesti tavallista varakkaamman ja valistuneemman, lapsi lähetetään kotikylästään itäisellä Uudellamaalla sijaitsevasta Pernajan pitäjän Torsbystä opintielle Viipuriin asti oppimaan latinaa, puhe- ja väittelytaitoa, uskonoppia sekä kirkkolaulua. Mikael Agricolan poikkeuksellinen lahjakkuus kuitenkin huomattiin sekä kodin että kirkonmiesten toimesta ja hänelle uumoiltiin jo varhain talonpojan ammatin asemesta kirkollista uraa.
A sanoi Agricola -kirja kertoo sekä fiktiivisen tarinan että loppupuolen tietokirjaosuudessaan paitsi Agricolan ja hänen ainoan lapsensa Kristianin elämäntarinan myös suomen kirjakielen synnystä. Agricola selventää miksi hän halusi kirjoittaa kirjoja suomen kielellä.
”Ne on tarkoitettu valkeudeksi Suomenmaan pojille ja tyttärille. Vaikka elämme joskus vaikeita aikoja, sana valaisee meille tietä eteenpäin. Minä uskon, että pian tulee aika, jolloin kaikki saavat käteensä oman kirjan ja taitavat lukea sitä suomen kielellä.”
Reformaatioajan vallankumouksellinen oppi Martin Lutherin ajamana korosti, että kansan oli saatava lukea Raamattua ja muita kirjoituksia omalla äidinkielellään. Agricolan tehtäväkseen ottama käännöstyö edellytti yhteisen kirjakielen löytämistä ja osin keksimistäkin. A sanoi Agricola -kirja kuvaa oivaltavasti miten Agricola yhdisti eri suomen kielen murteista yleiskielen, jonka perustana hän säilytti Turun seudulla puhutun, suomen kielen äidiksi katsomansa murteen.
Uusien sanojen tarpeeseen oli kuitenkin lainattava Suomen murteiden lisäksi kauempaa, jo Agricola lainasi myös muista kielistä. Kirjassa kerrotaan esimerkiksi kameli-sanan kulku suomen kieleen lainana ruotsista, jonne se on puolestaan lainattu latinasta. Latinaan sana on kulkeutunut kreikasta ja kreikkaan todennäköisesti hepreasta.
Tytti Issakaisen, Kaisa Häkkisen, Maisa Tonterin ja Pekka Rahkosen kaunis tietokirja päättyy koululaisten juttuihin viisisataa vuotta sitten ja nyt. Rinnakkain asetetaan 1500-luvun ja nykyajan koululaisten puheenparsia, joita ääneenlukemalla voi päästä lähemmäs suomen yleiskielen alun puhetapaa.
Vaikka A sanoi Agricola -kirja onkin erityisesti lapsille suunnattu tietokirja, sen tiedonvaloa riittää loistamaan yhtä hyvin aikuisenkin sivistykseksi.
Kommentoi Facebookissa