OLYMPIALAISET Pariisin olympiakisat onnistuivat yli odotusten, mitä kisajärjestelyihin tulee, jos uintia Seinen likavedessä ei lasketa.
Katsomot olivat täynnä ja kaupungilla totisesti aisti suuren urheilujuhlan. Ranskalaiset olivat hienoista kisoistaan todella ylpeitä.
Suomen urheiluhistorian osalta kisat jäävät kuitenkin surulliseksi tapaukseksi. Ensi kertaa olympiakisojen historiassa Suomi ei saavuttanut yhtään mitalia.
Lähimpänä mitalia oli viidenneksi sijoittunut moukarinheittäjä Silja Kosonen, joka jäi pronssimitalista 24 senttiä. Viidennen sijan saavuttivat myös rullalautailija Heili Sirviö sekä nyrkkeilijä Pihla Kaivo-oja, joskin mitalista molemmat olivat kaukana, vaikka sijoituksesta voisi päätellä, että lähellä.
Suomen mitalittomuus hämmästyttää, mutta itse asiassa Suomi oli ollut yhtä surkea myös Rio de Janeiron 2016 ja Tokion 2021 olympiakisoissa. Rion kisojen jälkeen puhuttiin samoista ongelmista kuin nyt puhutaan Pariisin kisojen jälkeen, kun Mira Potkosen pronssi jäi silloin ainoaksi mitaliksi.
Tokiossa Potkonen saavutti jälleen pronssia ja Matti Mattsson otti uintipronssia. Tulos oli parempi kuin Riossa, eikä keskustelu ollut yhtä negatiivista, koska eteenpäin oltiin menty mitalimäärän valossa.
Todellisuudessa Suomen kesäolympiaurheilu ei ollut mennyt eteenpäin. Mitaliodottama oli yhtä huono kuin Riossa, missä sielläkin odotettiin kahta mitalia.
Pariisissa Suomella oli viisi mitaliehdokasta, joista yksikään ei onnistunut. Alisuorittajia Suomella oli olympialaisissa hämmästyttävän paljon. 45 prosenttia Suomen olympiaurheilijoista suoriutui odotettua heikommin.
Eteenpäin ei ole menty. Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori ilmoitti lehdistötilaisuudessa, että huippu-urheilun muutosprosessi on kesälajien osalta epäonnistunut. Hän totesi, että mikään ei muutu, jos asiat tehdään vähän paremmin kuin aiemmin.
Vapaavuori on toiminut Olympiakomitean puheenjohtajana neljän vuoden ajan ja haluaa jatkaa. Hänen kaudellaan edistystä ei ole tapahtunut, joten olisi yllättävää, jos Vapaavuori saisi jatkaa.
Perusteellisia muutoksia olisi kaivattu heti, kun Vapaavuori aloitti tehtävässään 2020, mutta niitä ei ole tehty. Takana on neljä hukattua vuotta.
Moni suomalainen huippu-urheiluvaikuttaja on tiedostanut ongelmat vuosien ajan. Vapaavuori teki johtopäätöksensä vasta Pariisin nollakisojen jälkeen.
Touhu tuo mieleen brezhneviläisyyden perusopin. Keinutetaan junaa ja kuvitellaan, että se liikkuu.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Suomelta pohjanoteeraus Pariisissa – Jan Vapaavuori haluaa jatkaa
Kommentoi Facebookissa