Suomen vanhin kaupunginhotelli vaalii perinteitä – historiaa ja salonkikelpoista herrasväkeä

Vuonna 1899 perustettu Pietarsaaren Kaupunginhotelli on Suomen vanhin kaupunginhotelli. Rakennus on läpikäynyt historiansa aikana monenlaisia käänteitä, kauhakuormaajan iskuista lähtien.

Vuonna 1899 perustettu Pietarsaaren Kaupunginhotelli on Suomen vanhin kaupunginhotelli. Kiinteistö on läpikäynyt historiansa aikana monenlaisia käänteitä, kauhakuormaajan iskuista lähtien. (Kuva Anne Anttila)

Ainutlaatuisella aikamatkalla vilahtaa myös kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg.

MATKAILU Elegantti ulkonäkö ja aistikkaat sisätilat. Pietarsaaren ydinkeskustassa sijaitseva Kaupunginhotelli on saanut lyhyen ajan sisällä aivan uudenlaista nostetta.

Kaupunginhotelli perustettiin vuonna 1899 niin sanottuun Fontellin taloon, jonka rakennutti vuonna 1805 aluelääkäri Kurtén. Rakennuksen omisti myöhemmin merikapteeni S.W. Fontell, jonka mukaan talo on saanut nimensä.

Vuosina 1811–1815 talossa asui myös Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin perhe.

Nyt taustalla on mittava peruskorjaus, jonka yhteydessä muun muassa talotekniikka on saatettu ajan tasalle ja myös osa talon huoneista on saanut uuden ja ajan mukaisen ilmeen.

Hotellinjohtaja Lotte Jåfs on enemmän kuin tyytyväinen reilun vuoden kestäneeseen suurprojektiin.

– Kiitos kuuluu kiinteistönomistaja Timo Kuusistolle. Hän pitää hyvän huolen talosta ja varmistaa toiminnallaan niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin viihtyvyyden, hotellinjohtaja Jåfs iloitsee.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana FH-ketjuun kuuluvan Kaupunginhotellin yleisilmettä on raikastettu pala kerrallaan. Esimerkiksi neljä vuotta sitten taloon uusittiin sängyt ja muutama vuosi sitten tekstiilit. Myös juhlasalia on päivitetty ajan henkeen sopivaksi, historiaa kuitenkaan unohtamatta.

Retrosta tähän päivään

Vuoden 2017 aikana remonttia tehtiin tauotta. Tyyli on vaihtunut retrosta tähän päivään ja lopputulos on pehmeän tasapainoinen. Hotellin sata huonetta ovat saaneet uudet pinnat sekä erilaisen värimaailmaan. Myös kylpyhuoneet on uusittu kalusteita myöten.

– Pintaremontti on ollut kattava, mutta tarpeellinen. Elämisen jäljet näkyvät enää korkeintaan entisissä ovissa, mutta niissäkin hyvin vähän, hotellinjohtaja Lotte Jåfs hymähtää.

Remontin yhteydessä uusitut kylpyhuoneet kokivat Jåfsin mukaan kuitenkin suurimman muutoksen.

– Kaikki entinen talutettiin ulos. Jäljelle jäivät vain samat neliöt, sillä seiniä emme ryhtyneet siirtelemään eikä muuttelemaan. Samoihin raameihin suunnittelimme rakentajien kanssa modernit ja valoisat kylpyhuonetilat. Kokonaisuus on toimiva, vaikka vanhan remontointi ei ole koskaan ihan läpihuutojuttu.

Hotellinjohtaja Lotte Jåfs pitää tärkeänä, että matkalaisille tarjotaan hyvän majoituksen lisäksi myös mieleen jäävä määrä sielun ravintoa.
Hotellinjohtaja Lotte Jåfs pitää tärkeänä, että matkalaisille tarjotaan hyvän majoituksen lisäksi myös mieleen jäävä määrä sielun ravintoa. (Kuva Anne Anttila)

Vaikka selkeä ja ajan mukainen lopputulos on saanut osakseen pelkkää kiitosta, niin erityisesti ylpeydenaiheeksi Lotte Jåfs nostaa kuitenkin kylpyhuoneen kalustevalinnat.

– Näiden kohdalla ajattelin ensisijaisesti puhtaanapitoa. Kalusteet, jotka ovat irrallaan lattiasta, ovat tyylikkäitä, mutta samalla myös siivoojaystävällisiä. Esimerkiksi seinään kiinnitettävä wc-istuin helpottaa siivousta, mutta antaa pieneen tilaan myös tarvittavaa ilmavuutta. Ratkaisu ei ollut halvin, mutta jatkuvuutta ajatellen kuitenkin järkevin.

Ainutlaatuista käytävätaidetta

Hotellinjohtaja Lotte Jåfs on itse ollut aktiivisesti mukana remontin kokonaissuunnittelussa. Lotten käsiala näkyy kautta linjan, värimaailmasta somistuksiin.

– Olen ollut 20 vuotta talossa ja oppinut tänä aikana tuntemaan sen tavat, ihmiset kuin kattavan historiankin. Pidin tärkeänä, että menneisyyttä ei suljeta uuden tieltä, vaan nostetaan tyylikkäästi esille ja pidetään mukana. Tästä syntyi ajatus tehdä muun muassa vanhoista pohjapiirustuksista tauluja sekä historiallisista valokuvista käytävätaidetta, Lotte kertoo.

Aikamatka Pietarsaaren ja samalla myös Kaupunginhotellin historiaan on näyttävästi esillä eri puolilla taloa. Kahdeksasta erilaisesta pohjanpiirustuksesta, aikaväliltä 1897–1964, tehdyt taulut on sijoitettu menneiden aikojen makupalaksi juuri remontoituihin huoneisiin.

Muun muassa hotellin käytäville asetetuista valokuvista asiakkaat näkevät läpileikkauksen kaupungin vanhoista taloista, ihmisistä ja elämästä. Aikamatka pietarsaarelaiseen arkeen alkaa vuodesta 1887 ja päättyy 1950-luvulle.

– Museon ja ihmisten arkistoista kerättyjä kuvia on lähemmäs sata. Jokaisella on oma tarinansa ja omat erityispiirteensä, mutta yhteistä kaikille on kuitenkin valokuvan välittämä tunnelma. Historia pysyy, vaikka elämä ympärillä muuttuu, Lotte luonnehtii kiitollisena.

Vihreitä arvoja

Suurremontin myötä Pietarsaaren Kaupunginhotelli on ottanut myös tärkeän askeleen kohti ekologisuutta. Osa valaistuksesta on vaihdettu led-valoihin ja uudistetuissa kylpyhuoneissa on lattialämmitys.

– Myös saniteettivarusteissa, kuten pesuaineissa olemme huomioineet vihreät arvot, johtaja Jåfs sanoo.

Asiakkaiden viihtyvyyttä ajatellen myös huoneiden värimaailma on pehmeää ja luonnonläheistä.

– Väreillä on yllättävä vaikutus ihmismieleen. Juuri tämän takia uudistetut huoneet ovat rauhallisen vaaleita.

Historia pysyy, vaikka elämä ympärillä muuttuu. Aikamatka pietarsaarelaisten elämään ja hotellin arkeen on koottu valokuviksi ja tätä kautta koko kansan nähtäväksi.
Historia pysyy, vaikka elämä ympärillä muuttuu. Aikamatka pietarsaarelaisten elämään ja hotellin arkeen on koottu valokuviksi ja tätä kautta koko kansan nähtäväksi. (Kuva Anne Anttila)

Remontista huolimatta hotelli on säilyttänyt kuitenkin omat erityispiirteensä, joita Lotte Jåfs kutsuu talon helmiksi.

– Meillä on perinteet ja työlleen omistautunut henkilökunta. Voimme olla äärimmäisen ylpeitä siitä, että hotellin 38 vakituisesta työntekijästä noin 15 henkilöllä on takanaan pitkä työhistoria talon kirjoilla. Vaihtuvuus on erittäin vähäistä, Lotte kiittelee.

Talon hopea-aarteeksi Lotte kutsuu vastaavasti hotellin monipuolista tarjontaa.

– Meiltä löytyy lähes kaikki hotelli- ja ravintola-alan palvelut, yökerhoa ja rokkibaareja myöten. Olemme olleet jopa edellä kävijöitä, sillä perustimme vuonna 2005 Suomen ensimmäisen O´Learys`s Sportbaarin.

Monen roolin majatalo

Historiallinen kaupunginhotelli on rakennettu kolmessa osassa. Ensimmäinen entistäjä oli Emil Höglund. Hän rakennutti vuonna 1908 hotelliin Kanavaesplanadia pitkin kulkevan, kivisen kolmikerroksisen lisäosan. Uudisosan suunnittelijana toimi arkkitehti Valter Thomé.

Nyt tehtävän, kahdessa vaiheessa toteutettavan hotelliremontin ensimmäinen vaihe on valmistumassa. Kiinteistönomistaja, yrittäjä Timo Kuusisto on toiveikas, että miljoonaluokan remontti saadaan päätökseen aikataulun mukaisesti.

– Urakka on edennyt suunnitelmien mukaan. Pidän kuitenkin lähtökohtana, että jokainen siirto ja vasaran isku tehdään asiakasta ajatellen. Meidän on vastattava ajan vaatimiin haasteisiin unohtamatta kuitenkaan talon kunniakkaita perinteitä. Kaupunginhotelli on paljon vartija ja monen roolin majatalo. Matkalaisten lisäksi meidän tulee palvella myös kaupunkilaisia, Kuusisto sanoo.

Pietarsaaren Kaupunginhotellin kunnostus etenee Timo Kuusiston mukaan myös ulkopuolelle.

– Jossakin vaiheessa siirrymme ulkokuoren pariin, mutta ajankohta ja tarkemmat suunnitelmat ovat vielä ajatuksen asteella. Sen sijaan seuraavat askeleet otetaan kohti esteetöntä liikkumista.

Ensimmäinen tavoite olisi tehdä pääsisäänkäynti esteettömäksi.

– Tällä hetkellä käytössämme on siirrettävä pyörätuoliramppi, mutta haluamme myös tämän osalta nostaa tasoa ja palvella kaikkia asiakkaitamme tasapuolisesti.

Kommentoi Facebookissa