VANKILAT Väkivaltainen ekstremismi on tullut jäädäkseen myös Suomen vankiloihin, arvioidaan Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen tunnustamisprojektin loppuraportissa.
Tammikuuhun 2018 mennessä oli ilmiöön liittyviä henkilöitä havaittu vankiloissa yhteensä 112. Näistä 76 havaintoa liittyi radikaaliin islamismiin, 28 äärioikeistoon ja kahdeksan johonkin muuhun. Havaituista 76 oli vankilassa tai valvotussa koevapaudessa tammikuussa 2018. Havainnot on tehty pääasiassa Etelä-Suomen alueella, mutta havaintoja tehdään koko ajan myös muiden alueiden vankiloissa.
Osa projektin aikana havaituista vangeista oli radikalisoitunut jo ennen vankilaan tuloa. Vankiloissa havaittiin myös olevan henkilöitä, joilla on kykyä ja tahtoa terroristiseen toimintaan.
Radikalisoitumisprosessiin liittyvä vieraantuminen yhteiskunnasta ja sen normeista voimistuu helposti vankilassa, joka on rajoitettu ympäristö muuhun yhteiskuntaan verrattuna. Altistuminen tapahtuu yleisimmin toisen vangin tai vankilajengin vaikutuksesta. Karismaattiset johtohahmot vankien joukossa radikalisoivat johdonmukaisesti muita.
Vankilassa ihminen on poissa päivittäisestä lähipiiristään ja tukiverkostostaan. Radikalisoijat hakeutuvat yksinäisen vangin seuraan tarjoamaan suojaa, ohjausta ja näennäistä ystävyyttä. Selkein ja voimakkain havaittu altistava tekijä Suomen vankilaradikalisaatiossa on katkeruus.
Olennaisinta on tunnistaa vangin radikalisoitumisriski mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sijoittaa haavoittuvassa asemassa olevat vangit erilleen vaikuttajista. Radikalisoitumista ehkäisee myös kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta ja osallistuminen mielekkääseen toimintaan vankeusrangaistuksen aikana.
Ekstremistivangeille räätälöityjä kuntouttavia toimia ei ole vielä Suomessa olemassa. Raportin mukaan myös kuntouttavien toimien käyttö on tärkeää linjata huolellisen taustatyön jälkeen. Raportissa ehdotetaan myös lisää koulutusta henkilökunnalle, eri kulttuurien ja kielten osaajien rekrytointia, panostuksia tiedonhankintaan vankiloissa sekä tietojen vaihtoon eri viranomaisten kesken.
Rikosseuraamuslaitos sai vuodella 2018 lisämäärärahaa, jolla on tarkoitus rekrytoida lisää henkilökuntaa kaikille rikosseuraamusalueille radikalisoitumisen havainnointiin ja ennaltaehkäisyyn.
Kommentoi Facebookissa