Suomen yleisurheilun pysähtyneisyyden aika on ohi

Kristiina Mäkelä on selviytynyt kahdesti peräkkäin kolmiloikan olympiafinaaliin (Kuva AOP)

Kristiina Mäkelä on selviytynyt kahdesti peräkkäin kolmiloikan olympiafinaaliin. (Kuva AOP)

Ruotsi on yleisurheilussa Suomea arvokisamenestyksessä selvästi edellä. Mutta Suomen yleisurheilun pahimmat lamavuodet näyttäisivät olevan takana.

YLEISURHEILU Helsingin Olympiastadionilla järjestettiin maanantaina tiedotustilaisuus, johon osallistuivat Ruotsin yleisurheilun huiput Daniel Ståhl ja Armand Duplantis sekä Suomen yleisurheilun huiput Kristiina Mäkelä ja Senni Salminen. Tilaisuudessa kerrottiin, että Suomen Urheiluliitto (SUL) ja keskisuurten yritysten rahoitukseen erikoistunut Fintech-yhtiö CapitalBox ovat solmineet nelivuotisen yhteistyösopimuksen.

CapitalBoxista tulee SUL:n uusi pääyhteistyökumppani. Suomen ja Ruotsin kärkiurheilijoista koostuvaa Team CapitalBoxia hyödynnetään kansainvälisesti myös muihin maihin suuntautuvassa markkinoinnissa.

Sopimus on Suomen yleisurheilulle hieno uutinen. Suomalaisyleisurheilijat saavat entistä enemmän tukea toimintaansa. Nykypäivänähän arvokisamenestys edellyttää ammattilaisuutta.

Ruotsin yleisurheilussa on nähty 2000-luvulla useita olympiavoittajia. Ateenassa 2004 korkeushyppääjä Stefan Holm ja kolmiloikkaaja Christian Olsson voittivat kultaa tunnin sisällä kuin Lasse Viren ja Pekka Vasala aikoinaan. Carolina Klüft dominoi Ateenassa puolestaan seitsenottelua.

Tokiossa 2021 Ståhl voitti kiekonheiton olympiakultaa ja Duplantis otti kultaa seiväshypyssä. Molemmat dominoivat lajejaan.

Suomen viimeisin yleisurheilun olympiavoitto on vuodelta 2000, kun Arsi Harju voitti kuulantyönnön kultaa. Pekingissä 2008 Tero Pitkämäki voitti keihäänheitossa pronssia ja Lontoossa 2012 Antti Ruuskanen otti keihäässä pronssin, joka myöhemmin kirkastui hopeaksi.

Mitaleitta Suomi on jäänyt yleisurheilussa kaksissa viimeisissä olympialaisissa sekä kaksissa viimeisissä MM-kisoissa. Tommi Evilän 2005 pituuspronssin jälkeen Suomen kaikki yleisurheilun ulkoratojen arvokisamitalit ovat tulleet keihäänheitossa, jossa Pitkämäen ja Ruuskasen kaltaisilla huipuilla on ollut mahdollisuus tehdä hyvää taloudellista tiliä.

Muissa yleisurheilulajeissa Suomen kärkinimet elivät pitkään köyhyysrajalla. Veikkausvoittovaroista jaettu tuki ei oikein tahtonut riittää ammattilaisuuteen.

Ruotsissa tilanne on ollut toinen. Huiput ovat saaneet riittävästi tukea, mikä on näkynyt tulostasossa.

Suomi on Ruotsia yhä selkeästi jäljessä, mutta epätoivoisena tilannetta ei enää voi pitää. Tokiossa finaaliin pääsivät suomalaisyleisurheilijoista Kristiina Mäkelä kolmiloikassa, Kristian Pulli pituushypyssä, Topi Raitanen 3000 metrin esteissä, Wilma Murto seiväshypyssä ja Lassi Etelätalo keihäänheitossa.

Sara Kuivisto juoksi neljä Suomen ennätystä ja oli lähellä finaalia sekä 800 että 1500 metrillä. Senni Salminen jäi kolmiloikkafinaalista rannalle sentin marginaalilla. Molemmat saivat kutsun Timanttiliigaan.

Vielä 2018 EM-kisat olivat suomalaisittain surullista katsottavaa. Sen jälkeen nostetta on ollut näkyvissä kesästä 2019 lähtien.

Suomessa yleisurheilu kiinnostaa yhä paljon. Uudet nuoret lupaukset ovat tuoneet lajin ympärille iloisempaa pöhinää. EM-hallikisoissa viime talvena suomalaiset voittivat jo useamman mitalin. Suomalaisten mitalitoiveet ovat realistisia tulevissa MM-kisoissa ja EM-kisoissa sekä Pariisin 2024 olympialaisissa.

Menestys edellyttää tietysti ammattilaisuutta. Maanantaina julkistettu SUL:n uusi sponsorisopimus oli lupaava uutinen kehityksestä tällä tasolla. Aiemmin lähinnä veikkausvoittovarojen varaan rakennettu pysähtyneeksikin kuvailtu järjestelmä on viimeinkin uudistumassa kunnolla.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Jälkipyykkiä riittää syystäkin – Suomen olympiaurheilun kriittiset vuodet nyt edessä

Kommentoi Facebookissa