TERVEYS Elinsiirtoja tehtiin vuonna 2022 yhteensä 371. Luku on pienempi aikaisempiin vuosiin verrattuna ja syynä on osittain ollut positiivisten koronatestien aiheuttamat luovuttajien hylkäämiset. Kaikki Suomen elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin. Aikuispotilaiden elinsiirrot tehdään Helsingissä Meilahden Tornisairaalassa ja lapsipotilaiden Uudessa lastensairaalassa.
Vuonna 2022 munuaisensiirtoja tehtiin 250, joista lapsille tehtiin 8 siirtoa. Maksansiirtoja tehtiin 62, joista lapsille tehtiin 7. Haimansiirtoja tehtiin 20. Sydämensiirtoja tehtiin 19, joista lapsille 6. Keuhkonsiirtoja tehtiin 20. Yhteensä 371 elinsiirrosta lapsille tehtiin 21. Vuonna 2021 elinsiirtoja tehtiin 420.
Positiivisen koronatestituloksen johdosta 27 mahdollista elinluovutusta jouduttiin perumaan. Positiivinen testitulos johti luovutusprosessin keskeytymiseen, joten ei tiedetä tarkemmin, olisivatko kaikki toteutuneet.
Koronapandemian aikana sydän- ja keuhkonsiirtojen määrä on laskenut merkittävästi, koska elinluovuttajat ovat olleet sairaampia ja iäkkäämpiä, ja sen vuoksi eivät ole soveltuneet sydämen ja keuhkojen luovuttajiksi. Osa siirroista jouduttiin perumaan koronainfektion johdosta, mutta siirto voitiin kuitenkin tehdä taudin väistyttyä. Siirtoa odottavien kuolleisuuteen ei koronalla ollut juurikaan merkitystä.
– Aivan vuoden loppupuolella on julkaistu kansainvälisiä tutkimustuloksia ja ohjeita miten koronapositiivisten luovuttajien suhteen tulee menetellä. Olemme sovittaneet nämä meidän omiin ohjeisiimme. Positiivinen koronatestitulos estää enää keuhkojen ja ohutsuolen siirron. Uusi ohjeistus tulee varmasti nostamaan luovutusmääriä nyt vuodenvaihteesta, kertoo HUS:n ylilääkäri Arno Nordin.
Elinluovuttajien keski-ikä oli 56,9 vuotta. Elinluovuttajista naisia oli 44 prosenttia ja miehiä 56 prosenttia. Monielinluovuttajia eli elinluovuttajia, jotka luovuttivat enemmän kuin yhdentyyppisiä elimiä, oli 77 henkilöä. Elinluovuttajien kuolinsyistä aivoverenvuoto oli tavallisin syy.
Tällä hetkellä 550 suomalaista odottaa pääsyä elinsiirtoon. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että vaikka lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä kieltänyt, elinluovutustahdon ilmaiseminen varmistaa ihmishenkien pelastamisen. Elinsiirtoa tarvitsevien määrä on noussut ja siirrettävää elintä voi joutua odottamaan joskus pitkään. Kaikille uusi elin ei löydy ajoissa, ja joka vuosi 5–10 prosenttia elinsiirtoa odottavista menehtyy.
– Tiedossa oleva elinluovutustahto on tärkeä varsinkin läheisille silloin, kun sitä ei voi itse heille enää kertoa. Se varmistaa, että oma tahto toteutuu ja voi auttaa muita ihmisiä oman kuolemansa jälkeenkin, muistuttaa Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.
Perinteinen, paperinen elinluovutuskortti on edelleen hyvä tapa kertoa oma elinluovutustahtonsa. Se on myös konkreettinen muistutus siitä, että elinluovutuksesta kannattaa keskustella läheistensä kanssa. Elinluovutustahdon voi kirjata myös Omakantaan.
Elinsiirto pelastaa saajansa hengen tai parantaa ainakin merkittävästi hänen elämänsä laatua. Elinsiirron saanut voi palata normaaliin elämään, joka sairauden takia oli katkolla. Suurin osa palaa opiskelemaan, työhön tai viettämään aktiivisia eläkepäiviä.
Lue myös: THL:n turvallisuusseuranta selvitti – kuolleisuus ei ole lisääntynyt koronarokottamisen jälkeen
Kommentoi Facebookissa