TERVEYS Suomessa tehdään vuosittain tuhansia silmien laserleikkauksia. Taittovirheleikkauksilla tai laserleikkauksilla tarkoitetaan kirurgiaa, jossa silmän taittovoimaa korjataan halutun suuruiseksi. Menetelmiä on useita, joista tunnetuimmat ovat PRK, LASIK, Femto Lasik ja SMILE.
Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin vuosina 2007–2016 yhteensä 122 vahinkoilmoitusta koskien taittovirheleikkauksia. Vahinkoilmoituksista 45 katsottiin korvattaviksi potilasvahingoiksi. Vahinkoilmoitukset koskevat yleensä kuivasilmäisyyttä, arpisamentumia tai sitä, että odotettua lopputulosta ei ole saavutettu.
– Tavallinen syy kielteiseen korvauspäätökseen on se, että kyseessä ei ole henkilövahinko. Esimerkiksi joskus käy niin, että potilas joutuu leikkauksen jälkeenkin käyttämään silmälaseja. Se ei ole henkilövahinko eikä siitä näin ollen voida maksaa korvauksia, kertoo Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Elina Muukkonen.
Potilasvahinkolaki määrittää potilasvahingon korvattavuuden edellytykset ja Potilasvakuutuskeskus selvittää, toteutuvatko edellytykset.
Tavallisimmat taittovirheleikkausten korvattavat vahingot liittyvät potilaan soveltuvuuteen suhteessa valittuun leikkausmenetelmään tai toimenpiteen jälkeiseen seurantaan. Jos esitutkimukset ovat jääneet puutteelliseksi, taipumus esimerkiksi kuivasilmäisyyteen tai sarveiskalvon kartiopullistumaan on saattanut jäädä huomioimatta.
Ennakkoon huomioon otettavia riskitekijöitä ovat sarveiskalvon rakenteelliset ominaisuudet ja vähäinen jäännöspaksuus, suuri taittovirhekorjauksen määrä, leikkaustulokseen myötävaikuttavat silmä- ja yleissairaudet sekä sukurasite.
– Olisi tärkeää, että esitutkimuksen ja riskitekijöiden kartoituksen tekee aina leikkaava lääkäri. Samalla tulisi keskustella toimenpiteeseen liittyvistä mahdollisista haitoista ja odotetusta hyödystä, tavoitetaittokyvystä sekä vaihtoehtoisista leikkausmenetelmistä, muistuttaa silmätautien erikoislääkäri, dosentti Raimo Tuuminen.
Kommentoi Facebookissa