LIIKUNTA Frisbeegolfin harrastajamäärä on tällä hetkellä jo yli 100 000, kun kolme vuotta sitten määrä oli 35 000. Maan suurin frisbeegolfseura on Jyväskylän Liitokiekkoilijat yli 400 jäsenellään.
Suomen 576 frisbeegolfkentästä 47 sijaitseekin Keski-Suomessa. Pitkiä ja haastavia A-luokituksen omaavia kilpatason kenttiä on Kuhmoisissa, Keuruulla, Petäjävedellä, Muuramessa, Jyväskylässä, Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella, Kyyjärvellä, Kivijärvellä ja Kinnulassa.
Frisbeegolf tarjoaa valtavan potentiaalin, tällä hetkellä lajin markkinat Suomessa ovat 15 miljoonaa euroa. Suomessa on useita frisbeegolfin kiekkovalmistajia ja muutamia kenttiä suunnittelevia ja rakentavia yrityksiä, jotka toimivat jo kansainvälisesti. Frisbeegolfkenttien rakentaminen ei vaadi mittavia investointeja eikä suuria maa-alueita. Suurin osa kentistä on kunnallisia ja ilmaisia pelata.
– Seuraava trendi on lisätä kenttien laatua sekä saatavilla olevia palveluita, ja näin suuntautua pallogolfista tuttuun maksa ja pelaa -toimintatapaan, Friba-hankkeen projektipäällikkö Janne Laitinen kertoo.
Friba, frisbeegolfin liiketoimintapotentiaali Keski-Suomessa -hankkeessa hyödynnetään Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015 tehtyä frisbeegolfin harrastajaprofiileja käsittelevää tutkimusta.
– Kilpailutoiminta on jo kehittynyt hurjasti, viikonloppuna järjestettiin Powergrip Pro Tour -kisa Jyväskylän Keljonkankaan urheilupuistossa. Suomessa järjestetään myös kansainvälisiä kilpailuja, kuten vuoden 2016 EM-kisat Oulussa.
Tutkimus osoitti, että frisbeegolfin aktiiviharrastajat Suomessa ovat pääosin nuoria aikuisia miehiä, joita motivoi erityisesti lajin sosiaalisuus ja toisaalta kilpailullisuus. Mobiililaitteet, monikanavaisuus ja sosiaalinen media mahdollistavat uudenlaisia palveluita myös frisbeegolfareille.
– Järjestämme tulevana kesänä demopäivän, jossa selvitämme eri teknologioiden tuomaa lisäarvoa frisbeegolfharrastajille, Laitinen jatkaa.
Hankkeessa on jo toteutettu kuntakysely Keski-Suomen kunnille, joista lähes kaikki vastasivat. Kyselystä kävi ilmi, että toiminta kentillä on aktiivista, 50 prosentissa kuntien hallinnoimista kentistä järjestettiin yli seitsemän tapahtumaa kaudessa ja 53 prosentilla oli enemmän kuin 1000 kävijää kaudessa. Kentistä 63 prosenttia on sellaisia, joiden läheisyydessä sijaitsee palveluita, kuten kahvio tai majoitusyritys, silti 40 prosentissa kohteista ei tehdä yhteystyötä kentän ja palveluntarjoajan välillä.
– Seuraavaksi on tarkoitus selvittää matkailupalveluita tuottavien yritysten kiinnostusta vastata frisbeegolfin harrastajien palvelutarpeeseen. Samanaikaisesti Jyväskylän yliopisto syventää asiakasymmärrystä tehden kyselyn lajin harrastajien tarpeista, Laitinen sanoo.
Friba-hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana toimii Jyväskylän yliopisto. Hanke saa tukea Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:sta.
Kommentoi Facebookissa