KEHITYSYHTEISTYÖ Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 956 miljoonaa euroa vuonna 2016. Tämä selviää Suomen kehitysyhteistyötä koskevista ennakkotiedoista. Vuonna 2016 kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta oli 0,44 prosenttia.
Kehitysyhteistyöstä 382 miljoonaa euroa ohjattiin kehitysyhteistyöhön yleistukina monenkeskisten toimijoiden – muun muassa EU, YK-järjestöt, Maailmanpankkiryhmä – kautta. Suomen kehitysyhteistyön suurimmat kumppanimaat vuonna 2016 olivat Afganistan noin 27 milj. euroa, Nepal 20 miljoonaa, Etiopia 18 miljoonaa ja Tansania 18 miljoonaa. Humanitaariseen apuun kohdennettiin vuonna 2016 yhteensä 84 miljoonaa euroa.
Kehitysyhteistyöksi laskettavien menojen määrä laski edellisvuodesta kokonaisuudessaan 18 prosenttia. Ulkoministeriön hallinnoiman, niin sanotun varsinaisen kehitysyhteistyön määrä putosi 30 prosenttia. Prosentuaalisesti eniten siinä laskivat monenkeskinen kehitysyhteistyö, joka laski 60 prosenttia sekä tuki kansalaisjärjestöille 39 prosenttia. Humanitaarisen avun osuus varsinaisesta kehitysyhteistyöstä nousi 14 prosenttiin.
Muut julkisen kehitysyhteistyön erät kasvoivat 50 prosenttia. Vuonna 2016 kehitysyhteistyöksi laskettavat pakolaisten vastaanoton kulut olivat 118 miljoonaa euroa, joka vastasi noin 12 prosenttia Suomen kaikista kehitysyhteistyömäärärahoista. Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista oli 143 miljoonaa euroa.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tilastojen mukaan sen jäsenmaiden antama kehitysapu oli yhteensä 129 miljardia euroa vuonna 2016. Summa kasvoi vuoteen 2015 verrattuna 8,9 prosenttia. Avusta noin 22 miljardia euroa kohdistui maailman vähiten kehittyneisiin maihin.
EU-maiden julkiset kehitysyhteistyömaksatukset olivat vuonna 2016 yhteensä 73,5 miljardia euroa. Tämä oli 0,51 prosenttia EU-maiden bruttokansantulosta. Maksatukset kasvoivat edellisvuodesta 13,1 prosenttia. Kaikkien OECD:n jäsenmaiden kehitysavun keskimääräinen bruttokansantulo-osuus oli 0,32 prosenttia.
Suurimmat kehitysavun rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Ranska ja Japani. YK:n tavoitteeseen kehitysavun nostamisesta vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta pääsivät Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg, Britannia ja Saksa.
Nettomääräinen kehitysapu kasvoi 17 EU-maassa ja laski neljässä EU-maassa. Laskusta huolimatta Suomen kehitysavun bruttokansantulo-osuus oli EU:n kahdeksanneksi suurin.
Kommentoi Facebookissa