SUURPEDOT Suomen suurpetokantojen seuranta nojaa petoyhdyshenkilöverkostoon. Petoyhdyshenkilöt tarkastavat ja tallentavat kansalaisten ilmoittamia havaintoja, jotka muodostavat perustan suurpetojen kanta-arvioille.
Lähes 2400 vapaaehtoisen asiantuntijan muodostama verkosto on toiminut jo 1970-luvun lopulta lähtien. Verkoston keräämät havainnot ovat olennainen osa suurpetokantojen arviointia.
Petoyhdyshenkilöt tarkastavat kansalaisten ilmoittamia havaintoja karhuista, susista, ilveksistä ja ahmoista. Varmennetut havainnot tallennetaan Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään.
– Koen petoyhdyshenkilön tehtävän tärkeänä ja mielenkiintoisena. Eniten itseä motivoi tiedon kerääminen ja halu kehittää omaa osaamista suurpetoasioissa, petoyhdyshenkilö Roope Penttala kertoo.
Penttala on toiminut noin viisi vuotta petoyhdyshenkilönä Kyrönmaan riistanhoitoyhdistyksen alueella. Hän osallistuu myös suden DNA-keräykseen.
Suomen riistakeskus nimittää petoyhdyshenkilöksi tehtävään soveltuvia, luotettaviksi tunnettuja henkilöitä. Ennen nimitystä petoyhdyshenkilön täytyy suorittaa petoyhdyshenkilön peruskoulutus, joko kaikille avoimena verkkokurssina tai Suomen riistakeskuksen järjestämässä koulutustilaisuudessa.
Vuonna 2023 Tassu-järjestelmään kirjattiin lähes 59 000 suurpetohavaintoa, ja vuonna 2024 yhteensä 55 000 havaintoa. Eniten kirjattiin ilves- ja susihavaintoja, vähiten ahmahavaintoja. Jokainen havainto on tärkeä, sillä laaja ja tarkka havaintoaineisto on ratkaisevaa suurpetokantojen arvioinnissa.
Petoyhdyshenkilöiden tarkastamia suurpetohavaintoja käytetään myös viranomaisten päätöksenteossa, esimerkiksi arvioitaessa toimenpiteitä ongelmayksilöiden häätämiseksi tai poistamiseksi, sekä vahinkojen ehkäisyyn, kuten petoaitojen kohdentamiseen.
Kansalaisia kannustetaan ilmoittamaan kaikki suurpetohavainnot petoyhdyshenkilöille mahdollisimman pian. Erityisen tärkeää on ilmoittaa, jos suurpedon havaitsee pihapiirissä. Havainto voi olla esimerkiksi jälki, jätös, haaska tai suora näköhavainto. Nopea ilmoittaminen on tärkeää, sillä aika voi vaikeuttaa havainnon varmentamista.
– Vaihtelevat sääolot voivat peittää jäljet nopeastikin, joten olisi hyvä saada havainnot tietoon pikaisesti, Penttala kertoo.
– Pieneltäkin tuntuvat huomiot havainnon yhteydessä voivat olla arvokasta tietoa petoyhdyshenkilölle. Tärkeintä on kuitenkin ilmoittaa havainnosta matalalla kynnyksellä. Jokainen havainto on arvokas!
Suurpetojen käyttäytyessä uhkaavasti on ensisijaisesti ilmoitettava hätäkeskukseen.
Kommentoi Facebookissa