TERVEYS Ensimmäinen nelivuotiaisiin ja heidän perheisiinsä kohdistuva kansallinen Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut -tutkimus toteutettiin 290 kunnassa. Tutkimuksen mukaan suurin osa nelivuotiaiden vanhemmista on tyytyväisiä vanhemmuuteensa ja perheensä arjen toimivuuteen.
Monen lapsen elämässä on kuitenkin ollut kuormittavia tekijöitä – muun muassa joka kolmatta lasta on kiusattu. Poikien hyvinvointiin liittyy tyttöjä todennäköisemmin huolia ja pääosin yhden vanhemman kanssa asuvilla lapsilla on muita lapsia useammin kuormittavia tekijöitä elämässään.
Joka kolmas vanhemmista tuntee laiminlyövänsä kotiasioita työn vuoksi, joka viidennellä on ollut masennusoireilua ja joka seitsemännellä taloudellista niukkuutta. Ainoana aikuisena perheessä asuvilla vanhemmilla on muita vanhempia useammin arkeen ja jaksamiseen liittyviä ongelmia.
Lähes kaikki vanhemmat kaipaavat tukea lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta, mutta eivät välttämättä kerro sitä heille. Lapseen liittyvä tuen tarve ilmaistaan lähes aina, kun taas vanhempaan tai parisuhteeseen liittyvä tuen tarve jätetään useammin kertomatta. Muita useammin tuen tarpeen jättävät kertomatta vanhemmat, joilla on jaksamisen ongelmia, kuten masennusoireilua, yksinäisyyttä ja huolta jaksamisesta vanhempana.
Kaksi kolmasosaa perheistä tarvitsee lastenneuvolan terveydenhoitajien mukaan lisätukea, yleisimmin vanhempien jaksamisen ja lapsen ikätasoisen kehityksen vuoksi. Nelivuotiaiden poikien perheillä on tyttöjen perheitä yleisemmin tarve lisätuelle lapsen tilanteen, kuten ikätasoisen kehityksen, sosiaalisten taitojen ja ulospäin suuntautuvien oireiden vuoksi. Perheillä, joissa vanhemmat asuivat erillään, on muita useammin lisätuen tarpeita niin lapsen, vanhempien kuin perheen tilanteen vuoksi.
– Tulosten perusteella on tärkeää huomioida koko perheen hyvinvointi kaikissa lapsiperheiden käyttämissä palveluissa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pienten poikien ja erillään asuvien vanhempien tai yhden vanhemman perheisiin, sanoo THL:n erikoistutkija Maaret Vuorenmaa.
Ilmaisemattoman tuen tarpeen suuri osuus haastaa eri ammattilaiset pohtimaan, kuinka he voisivat rohkaista perheitä avoimesti kertomaan toiveistaan, tarpeistaan ja jaksamisestaan. Palveluita järjestettäessä tulisi miettiä, miten vanhempien olisi mahdollisimman vaivatonta saavuttaa ja saada tarvitsemansa tuki ja palvelut.
Uusi tilastoraportti pohjautuu Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut -tutkimuksen tietoihin. Vuonna 2018 tiedonkeruuseen osallistui yli 17 000 perhettä. Terveydenhoitajilta tietoa saatiin yli 16 000 perheestä ja yli 10 000 vanhempaa vastasi omaan kyselyynsä.
- Lähde THL
Kommentoi Facebookissa