KIRJAT Alkanut elokuu tuo markkinoille myös kirjasyksyn ensimmäiset uutuudet. Vahva musiikkikirjojen trendi jatkuu, musiikintekijöistä ja -tulkitsijoista julkaistaan sekä elämäkertoja, bändihistoriikkejä, fanikirjoja ja lyriikka- sekä nuottikirjoja. Nobelin kirjallisuuspalkinnon viime vuonna saaneen Bob Dylanin vaikutuksen voi havaita paristakin teoksesta.
Tänä syksynä musiikin kuvaa monipuolistavat lisäksi muiden muassa klassisen musiikin maailmaan sijoittuva romaani sekä musiikkia tieteellisesti, mutta helppolukuisesti lähestyvä tietokirja.
Poimimme tarjonnasta kuusi mielenkiintoista uutuutta, joille voi ennustaa yhtä sesonkia pidempääkin menestystä.
Dave Lindholm: Sanat – Sitähän se kaikki on. Johnny Kniga 2017. Ilmestyy elokuussa.
Vuonna 1952 syntynyt Dave Lindholm on yksi arvostetuimpia suomalaisia lauluntekijöitä, Pieni ja hento ote, Sitähän se kaikki on, Anna kitaran laulaa ja Joo, joo mä rakastan sua ovat monien ikisuosikkeja.
Lindholmin perhe oli ruotsinkielinen, mutta tuotantonsa Dave on kirjoittanut suomeksi ja englanniksi. Teokseen on koottu kaikki Lindholmin suomenkieliset sanoitukset. ”Jos Suomessa jaettaisiin kirjallisuuden Nobel, palkinto kuuluisi Davelle”, julistaa kustantaja. Ehkäpä Dave Lindholmissa voi nähdä suomalaisen Bob Dylanin, ilman ylisanojakin.
Heikki Harma: Hector – Asfalttihippi. Otava 2017. Ilmestyy lokakuussa.
Bob Dylan innoitti Hectorin folkin pariin ja syrjäytti Beatlesit ykköspaikalta. Heikki Harma kertoo omin sanoin Hectorista, jonka Palkkasoturi-biisi nosti julkisuuteen yli 50 vuotta sitten. Harma myös herättelee kirjassaan henkiin 1960-luvun nuorisokulttuurin teini-ikäisen Heikin saatua sytykkeen musiikkiin.
Kirjassa nousee esille luomisen pakko ja maailmantuskaa poteva taiteilija, jonka hitit kuten Nostalgia, Mandoliinimies, Lumi teki enkelin eteiseen, Ake, Make, Pera ja mä tai Jäävalssi ovat osa suomalaista mielenmaisemaa. Teos kertoo myös taiteilijan elämän kipupisteitä, hänelle rakkaasta kotikaupungista Helsingistä, kouluajoista ja perheestä.
Timo Kalevi Forss: Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo. Into 2017. Ilmestyy elokuussa.
Helsinkiläinen tietokirjailija ja toimittaja Timo Kalevi Forss on tarttunut haasteeseen ja kirjoittanut Leevi and the Leavings -yhtyeen voimahahmosta ja suomalaisen populaarikulttuurin suuresta myytistä Gösta Sundqvistista (1957–2003) kokonaisvaltaisen muotokuvan.
Gösta Sundqvist karttoi julkisuutta ja keikkailua, mutta monista hänen tekemistään lauluista kuten Teuvo, maanteiden kuningas, Pohjois-Karjala ja Mitä kuuluu Marja-Leena? on tullut klassikkoja, joissa suomalainen arkitodellisuus jäsentyy omaperäisen humoristiseksi kokonaisuudeksi. Sundqvist kuvataan Reino Helismaan ja Juha Vainion perinteen jatkajaksi, joka yhdisti rahvaanomaisen jätkäkulttuurin terävän ironiseen rockkulttuuriin.
Kirja kohdentaa katseensa persoonaan myytin takana ja se on koostettu Sundqvistin kanssa työskennelleiden ja ystävien haastatteluista, arkistomateriaaleista ja sisältää laajan tuotannon esittelyn ja analysoinnin.
Eetu Kauppinen (toim.): Miten lauluni syntyvät? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017. Ilmestyy elokuussa.
Kirjassa yhdeksän 2000-luvun lauluntekijää kertoo omin sanoin, mistä heidän laulunsa syntyvät ja mistä palo musiikin tekoon tulee. Asa, Chisu, Jouni Hynynen, Samae Koskinen, Jarkko Martikainen, Iisa, Olavi Uusivirta, Maija Vilkkumaa ja A.W. Yrjänä selvittävät millaista on lauluntekijän arki parrasvalojen ja kulissien takana ja paljastavat mistä laulujen kirjoittajat ammentavat ideansa sekä tuleeko musiikilla Suomessa toimeen?
– Meitä yhdistää musiikin tekemisen tahto, ja useita myös kaino toive elää työllään, mutta kaikki muu onkin enemmän erottavaa kuin yhdistävää, huomauttaa Jarkko Martikainen.
Pop- ja rockmusiikin ytimessä on laulunteon taito, ilman hyvää biisiä ei ole levyä, eikä tapahtumaa, jonka ympärille ihmiset kokoontuvat yhteen.
– Laulujen tekeminen on kokopäivähommaa. Pyörittelen juttuja päässäni jatkuvalla syötöllä, en saa niistä rauhaa lomallakaan. Usein työläin asia on muutaman rivin viilaus. Mitä tahdon sanoa, miksi sanon niin? Miksi tämä laulu ansaitsee olla olemassa? avaa työntekoaan Samae Koskinen.
Liisa Ukkola-Vuoti: Musikaaliset geenit – Hyvinvointia musiikista. S&S 2017. Ilmestyy elokuussa.
Väitöskirjan musiikin biologisesta taustasta ensimmäisenä maailmassa tehnyt Liisa Ukkola-Vuoti kertoo kirjassaan musikaalisuuden takana piilevistä tekijöistä ja musiikin vaikutuksista hyvinvointiimme.
Kirja ei keskity huippumusikaalisuuden hyötyihin vaan siihen, miten tavallinen musikaalisuus, musiikin harrastaminen ja kuuntelu edistävät terveyttämme. Teos pohtii myös kysymyksiä miksi musiikki syntyi? Miten musikaalisuus kehittyy? Mitä aivoissamme tapahtuu, kun kuuntelemme musiikkia? Miksi kärsimme korvamadoista?
Ukkola-Vuoti perustelee miten sekä nuoruus- että vanhuusiän musiikkiharrastus suojaa aivoja ikääntymiseltä, ja miten musiikki voi jopa parantaa. Musiikin nähdään olevan syvällä biologiassamme ja se nähdään kuuluvan osaksi kaikkia tunnettuja kulttuureja, ihmisen laululla on myös todettu olevan paljon yhteistä eläinten ääntelyn kanssa.
Marjo Heiskanen: Mustat koskettimet. Siltala 2017. Ilmestyy elokuussa.
Marjo Heiskanen on julkaissut romaanien lisäksi myös runoja ja teoksen Kollaan kenttäpapin tarina sekä työskennellyt muun muassa pianistina, tuottajana ja tiedottajana.
Romaanissaan Mustat koskettimet Heiskanen johdattaa lukijan syvälle musiikkiin, soittamiseen ja muusikon elämään. Päähenkilö on kunnianhimoinen pianisti, joka on koonnut trion toteuttaakseen musiikillisia näkemyksiään. Trion nuoremmat muusikot, viulisti ja sellisti, etsivät omaa ilmaisuaan vaativan johtajan liidauksessa. Trio harjoittelee, matkustaa, konsertoi, elää musiikkiaan yhdessä. Vaivihkaa kirjailija rakentaa tarinaan vahvan psykologisen jännitteen.
Mustat koskettimet kertoo musiikin vaativuudesta ja viettelevyydestä, musiikista ammattina ja intohimona, se kuvaa epätoivoa, aggressiota ja riittämättömyyden tunnetta. Kirjailija kertoo kuitenkin samalla myös musiikin autuudesta ja armosta, puhtaasta ilosta ja kauneudesta. Romaani kysyy miten soittaa Schubertia, miten elää tässä maailmassa?
- Lähteenä on käytetty kustantajien ennakkotietoja.
Kommentoi Facebookissa