Synnyttävien naisten keski-ikä nousee Pohjoismaissa – Suomessa eniten 35 vuotta täyttäneitä

Ilmiön taustalla on lapsenhankinnan lykkääminen kaikissa Pohjoismaissa.

Ilmiön taustalla on lapsenhankinnan lykkääminen kaikissa Pohjoismaissa. (Kuva Fotolia)

Syntyvyys näyttää olevan sitä korkeampi, mitä enemmän on maahanmuuttajia.

SYNTYVYYS Pohjoismaiset naiset hankkivat lapsia vanhempana kuin aiemmin, ja synnyttäjien keski-ikä on noussut. Kaikissa Pohjoismaissa 35 vuotta täyttäneiden synnyttäjien osuus on kasvanut merkittävästi jo vuosikymmeniä.

Jokaisessa Pohjoismaassa 35 vuotta täyttäneiden synnyttäjien osuus oli yli 20 prosenttia vuonna 2018. Osuus oli korkein Suomessa 23,6 prosentilla ja matalin Islannissa, jossa osuus on 20,3 prosenttia. Naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli Suomessa keskimäärin 29,4 vuotta, kun kaikkien synnyttäjien keski-ikä samaan aikaan oli 31,1 vuotta.

– Ilmiön taustalla on lapsenhankinnan lykkääminen kaikissa Pohjoismaissa, kertoo THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.

Synnyttäjien keski-ikä on kaikissa Pohjoismaissa kuitenkin lähellä eurooppalaista keskiarvoa, joka on 30,8 vuotta. Euroopassa alhaisin synnyttäjien keski-ikä on Bulgariassa ja Ukrainassa, molemmissa 27,7 vuotta, ja korkein Liechtensteinissa 32,3 vuotta, Espanjassa ja Irlannissa keski-ikä on molemmissa 32,2 vuotta.

Syntyvyys pysyi melko vakaana Ruotsissa ja Tanskassa, kasvoi hieman Islannissa ja laski Suomessa ja Norjassa. Ruotsissa syntyvyys on Euroopan kärkeä.

– Syntyvyys näyttää olevan sitä korkeampi mitä enemmän on maahanmuuttajia, kertoo Mika Gissler.

Maahanmuuttajia on alle 10 prosenttia 15–49-vuotiaista naisista Suomessa, kun osuus on 17 prosenttia Tanskassa, 20–21 prosenttia Islannissa ja Norjassa sekä 24 prosenttia Ruotsissa.

Keisarileikkaukset ovat yleistyneet kaikissa Pohjoismaissa viimeisten vuosikymmenen aikana. Kasvu on kuitenkin tasaantunut, ja keisarileikkausten osuus synnytyksistä pysyi vuonna 2018 muuttumattomana kaikissa Pohjoismaissa.

– Pohjoismaissa keisarileikkausluvut ovat Euroopan alhaisimpia, sanoo Mika Gissler.

OECD-maista keisarileikkausten määrä tuhatta elävänä syntynyttä kohden on Euroopan matalin Norjassa, Islannissa, Suomessa ja Ruotsissa. Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa keisarileikkausten osuus vaihteli 16–17 prosentin välillä ja oli Tanskassa 19 prosenttia.

Pohjoismaissa syntyi vuonna 2018 elävänä noin 287 000 lasta, mikä on 1,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017.

Lue myös: Suurin osa pikkulasten vanhemmista voi hyvin – he ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin muut aikuiset

Kommentoi Facebookissa