Syntyikö tuotteesta tai työn jäljestä riita? – Tavarantarkastus ratkaisee riidan yli puolessa tapauksista

HTT-tarkastuksia tehdään vuosittain noin 800, eniten rakentamiseen, ajoneuvoihin ja koneisiin liittyen.

HTT-tarkastuksia tehdään vuosittain noin 800, eniten rakentamiseen, ajoneuvoihin ja koneisiin liittyen. (Kuva Fotolia)

Suomessa toimii noin 200 HTT-tarkastajaa hyvin monilta eri aloilta.

TAVARANTARKASTAJA Erimielisyydet isojen hankintojen tai työsuoritteiden laadussa eivät ole harvinaisia. Jos neuvottelut ongelmatilanteissa eivät etene tai osapuolilla on hyvin erilaiset käsitykset mahdollisesta virheellisyydestä, voi Keskuskauppakamarin hyväksymästä HTT-tavarantarkastajasta olla apua.

Keskuskauppakamarin lakimiehen Raisa Harjun mukaan tavarantarkastajan puoleen käännytään useimmiten tilanteessa, jossa kaivataan ulkopuolisen, objektiivisen asiantuntijan näkemystä kiistanalaiseen tilanteeseen.

Tavarantarkastaja voi arvioida esimerkiksi sitä, onko auton maalaus asianmukainen, onko kylpyhuoneen vesieristykset tehty normien mukaisesti tai mistä asuinrakennuksen sisäilmaongelmat johtuvat.

– Toisinaan riidan osapuolet haluavat pitää kiinni omista näkemyksistään, eikä asioissa eteenpäin pääseminen enää onnistu. Vaikkei tavarantarkastuskertomus suoraan velvoita osapuolia mihinkään toimiin, saa vastuukysymysten selvittely kuitenkin usein merkittävää lisäapua puolueettomasta asiantuntijanäkemyksestä.

– Tavarantarkastaja voi esimerkiksi ottaa kantaa virheen syyhyn tai syntyajankohtaan tai arvioida korjauskustannuksia tai arvon alenemaa, kertoo Harju.

Keskuskauppakamarin toteuttaman kyselyn mukaan tavarantarkastajien tilaajista 50,5 prosentilla tapaus ratkesi sovintoon nimenomaan tarkastuskertomuksen perusteella.

– Kalliin ja pitkän oikeusprosessin välttäminen on useimmiten molempien kiistan osapuolten etu. Jos sopua ei kuitenkaan synny, voidaan tavarantarkastajan lausuntoa käyttää oikeudenkäynnissä tai tarkastuksen suorittanut HTT voidaan kutsua todistajaksi, sanoo Harju.

Tavarantarkastuksia voivat tilata niin kuluttajat kuin yritykset. Tarkastuspyyntö tehdään suoraan tavarantarkastajalle, joka veloittaa tarkastuksesta käytetyn ajan mukaan. Suomessa toimii noin 200 HTT-tarkastajaa hyvin monilta eri aloilta. Tarkastuksen kohteet vaihtelevat auton arvon määrityksistä ja rakentamisen työsuorituksista esimerkiksi it-laitteistoihin, kuljetusvahinkoihin, elintarvikkeisiin ja tekstiileihin.

Tavarantarkastajien hyväksymisestä ja toiminnan valvomisesta vastaa Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta.

  • Tavarantarkastajien yhteystiedot sekä heidän erityisalansa löytyvät Keskuskauppakamarin asiantuntijahausta klikkaamalla tästä.

Kommentoi Facebookissa