Syö särkeä, siinä on järkeä – silti suomalaiseen joulupöytään ui norjalainen kassilohi

Suutarinlohi valmistetaan silakoista, perinteisen ohjeen mukaan suolasilakoista.

Suutarinlohi valmistetaan silakoista, perinteisen ohjeen mukaan suolasilakoista. (Kuva Fotolia)

Kotimaista luonnonkalaa suosiva kolumnistimme toteaa, että kala on sitä mitä se syö.

KOLUMNI Perinteiseen suomalaisen joulupöytään kuuluu graavi lohi, kotimaa on Norja. Kasseissa kasvatettu merilohena mainostettu kala on maailman myrkyllisin elintarvike, jos norjalaiseen ympäristöaktivisti Kurt Oddekalviin on uskominen. Myös muut muualla kalojen myrkyllisyyttä tutkineet asiantuntijat ovat samoilla linjoilla. Ranskalaisen toksikologi Jerome Ruzzinin mukaan on yllätys, että PCP ja muut myrkylliset yhdisteet tulevat rehupelleteistä. Hänen tutkimuksensa paljastavat, että lohenrehussa käytetty proteiinijauhe lisää kalojen myrkkypitoisuuksia.

Norjalaista lohta on pidetty vuosikaudet terveyskalana, sillä punalihaisen sisältämät omega-3-rasvahapot tekevät hyvää sydämelle ja suojaavat aivoja. Kala on kuitenkin sitä, mitä se syö. Kassilohi on uiva vihannes, jolle syötetään soijaa, härkäpapuja ja rypsiä. Miksi ostaa joulupöytään myrkyllistä kalaa, kun jouluhaukeakin on saatavilla? Tosin se maksaa huomattavasti enemmän kuin uiva vihannes. Se voisi kelvata monelle erikoisena joululahjaideana kuten presidentti Sauli Niinistölle.

Korona on sotkenut kalan maailmanmarkkinat. Kalan kysyntä on laskenut, kun virus on sulkenut ravintoloita ja majoitusliikkeitä. Norjalaisesta kassilohesta on tullut halpatuote, jota on dumpattu alehintaan myös meillä. Kilohinta kaupan tiskillä on pudonnut viiden euron pintaan ja kauppa käy varsinkin näin joulusesongin alla. Yhä harvemmin joulupöydästä löytyy esimerkiksi suutarinlohta, vaikka raaka-aineet silakka, porkkana, sipuli, suola ja etikka eivät ole hinnalla pilattuja.

Juttuvinkki: Joulun maustesilakkaherkut voi tehdä myös itse – eri liemillä saa erilaisia vivahteita

Suomalaisten syövät kalaa viisitoista kiloa kalaa vuodessa ja siitä 80 prosenttia on tuontikalaa ja yli puolet on norjalaista kassilohta. Tässä tilanteessa ei ole mikään ihme, että Sanna Marinin hallitusohjelmassa lukee, ”lisätään kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävästi laatimalla kotimaisen kalan edistämisohjelma”. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan tavoitteena on vuoteen 2027 mennessä kaksinkertaistaa kotimaisen kalan käyttö.

Edistämisohjelman ohjelman lausuntokierros umpeutui marraskuun lopulla. Ohjelman tavoite on lievästi ilmaistuna haasteellinen, koska temppua ovat yrittäneet aikaisemmat hallituksetkin, viimeksi Juha Sipilän hallitus eritasoisilla lähiruokahankkeilla. Nyt kotimaisen kalan edistämisohjelma tarjoaa vanhoja reseptejä pitkään jatkuneeseen ongelmaan. Luonnonkalan kysyntä on saatava nousuun, silakka on saatava merestä kalapöytiin ja muita pyydettyjä kaloja kuten särkikaloja, kuoretta ja kilohailia kalatiskeille muodossa tai toisessa.

Hallituksen mukaan tämä onnistuu lisäämällä erilaisia tukiaisia, kotimaisen kalan käyttöä vauhditetaan julkisilla hankinnoilla. Tätä varten maa- ja metsätalousministeriöön perustetaan hankintalähettilään toimi ja kaiken päälle ministeriössä suunnitellaan kalatalouteen uusia tuotantotukia. Jos tukiaispolitiikalla saadaan kotimaisen kalan kysyntä kasvuun, sen olisi pitänyt tapahtua jo aikoja sitten, koska tukia ja avustuksia alalle on syydetty satoja miljoonia vuosien saatossa.

Lopuksi vinkkinä joulun kalapöytään säilykkeenä kotimaista luonnonkalaa, jossa lahnaa, säynettä ja pasuria. Vaihtoehtona Järki Särkeä ja perinteistä suutarinlohta. Siinä on järkeä.

Seppo Konttinen

Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.

Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.

Lue myös: Silakkaa ja särkeä ei osata syödä – eniten käytetään lohta, kirjolohta sekä tonnikalaa

Kommentoi Facebookissa