TERVEYS Syövän hoidon lääkekustannukset ovat kasvaneet Suomessa jyrkästi. Syöpäsäätiön ja Nordic Healthcare Groupin yhteistyössä toteuttama sovellus mahdollistaa syöpähoitojen kustannusten vuosittaisen seurannan.
Verkkotyökaluun päivitetään vuosittain tiedot kustannuksista ja sillä voi seurata syövän aiheuttamien kustannusten kehitystä ja kohdentumista syöpätyypeittäin ja palveluittain. Kaikille avoin työkalu tarjoaa terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille laajan tietopohjan syövän hoidon kustannuksista, niiden kehityksestä ja alueellisista eroista.
Tarkastelu osoittaa, että lääkekustannukset ovat kasvaneet lähes 90 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2020, ja niiden osuus syövän kokonaiskustannuksista kasvoi 23 prosentista 38 prosenttiin.
Koska Kela-korvattujen lääkkeiden ja sairaalalääkkeiden alennuksiin liittyvistä sopimuksista ei ole saatavilla tarkkaa tietoa, ovat työkalun antamat luvut todellisia lääkekustannuksia suurempia, mikä todennäköisesti vaikuttaa myös lääkekustannusten kasvuprosenttiin.
Samaan aikaan kuitenkin vuodeosastohoidon kustannukset jatkavat vähenemistään, kun hoito siirtyy polikliiniseksi. Samoin sairauspäivärahojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset pienenevät. Tämän kehityksen ansiosta kokonaiskustannusten kasvu on pysynyt maltillisena, keskimäärin 3,3 prosenttia vuodessa. Kustannusten nousu johtuu pääosin kasvaneesta potilasmäärästä. Kokonaiskustannusten kasvu on ollut kuitenkin vuosina 2018–2020 nopeampaa kuin 2014–2017.
Kustannuskehitys eri syövissä poikkeaa merkittävästi, sillä eri syöpien hoitomenetelmät kehittyvät eri tahtia. Esimerkiksi viime vuosina keuhkosyövän ja virtsaelinsyöpien kustannukset ovat kasvaneet, ja kasvun taustalla on erityisesti sairaalalääkkeiden kustannusten kasvu.
Rintasyövän kustannusten viime vuosien kasvu on puolestaan peräisin sekä sairaalalääkkeiden että Kelan korvaamien lääkkeiden kustannusten kasvusta. Eturauhassyövän kustannusten kasvu johtuu Kela-korvattujen lääkkeiden kustannusten kasvusta.
Syövän havaitsemiseen ja hoitoon on tarjolla yhä enemmän uusia menetelmiä. Kustannuksissa on myös merkittäviä alueellisia eroja.
– Kuva kustannusten kehityksestä ajantasaistui. Lähivuosina onkin syytä erityisen tarkasti seurata, millaista hyötyä potilaille saadaan eri menetelmistä ja mikä on kustannusvaikuttavin tapa kehittää syövän diagnostiikkaa ja hoitoa, sanoo Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen.
Sovellus auttaa suunnittelemaan syövän hoidon kehittämistä nyky-Suomessa, jossa syöpien määrän ennustetaan kasvavan 43 000 tapaukseen vuonna 2030. Kokonaiskustannuksissa huomioidaan sekä suorat hoitokustannukset että epäsuorat kustannukset, kuten sairauspäivärahat ja työkyvyttömyyseläkkeet.
Suomessa on hyvät kansalliset rekisterit, jotka mahdollistavat kustannusvaikuttavuuden seurannan eri sairausryhmissä.
– Jatkossa tietoja tulee yhdistää ja tarkastella syöpätyypeittäin sekä kustannusten että hoitotulosten kehitystä. Päättäjien on tärkeää pystyä nykyistä paremmin ymmärtämään syövän hoitoon kohdennettujen varojen vaikutukset, jotta syövän hoitoon käytettäviä resursseja voitaisiin jatkossa kohdistaa entistä kustannusvaikuttavammin, sanoo Sakari Karjalainen.
Lahjoitusvaroin toimiva Syöpäsäätiö on merkittävin syöpätutkimuksen yksityinen rahoittaja Suomessa. Säätiön saamat lahjoitukset välitetään syöpätutkijoille vuosittaisten apurahojen muodossa. Syöpäsäätiön tunnetuin kampanja, Roosa nauha -keräys, järjestetään syöpätutkimuksen hyväksi.
Kommentoi Facebookissa