TALOUS Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian löysää. Ennusteiden mukaan Suomen talous jatkaa todennäköisesti nykyisenlaista hidasta kasvuaan myös lähivuosina.
Hidastunut kasvu ei näytä olevan suhdanneluontoista, vaan liittyy talouden rakenteisiin. Finanssipolitiikan ei tulisi siksi olla elvyttävää suhdannesyistä. Hallitus on tästä huolimatta päättänyt kasvattaa julkisia menoja ilman vastaavaa tulolisäystä.
Työllisyyden kasvattaminen on hyvä mutta julkisen talouden kannalta huonosti täsmennetty tavoite. Työllisyyden kasvattaminen auttaa rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan menoja. Työllisyyden kasvun valtion tuloja koskevat vaikutukset riippuvat suuresti syntyneiden työpaikkojen laadusta.
Koska hallitus on sitonut finanssipolitiikan päätökset työllisyystoimien toteutumiseen, on arviointineuvoston mukaan ratkaisevaa, että toimenpiteet ovat tarkkaan harkittuja ja syntyneiden työpaikkojen julkiselle taloudelle tuomaa hyötyä voidaan arvioida.
Julkisen talouden kestävyysongelmat alkavat jo keskipitkällä aikavälillä. Ilman politiikkatoimia velan BKT-suhteen ennakoidaan nousevan 80 prosenttiin seuraavan 15 vuoden aikana. Nykyisen hallituskauden aikana velan ennustetaan ylittävän vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin raja-arvon. Velkakehitykseen liittyy myös merkittäviä keskipitkän aikavälin negatiivisia riskejä, muun muassa valtionhallinnon kasvaneiden takausten kautta.
Heikkenevän julkisen talouden kehityksen kääntämiseksi olisi talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan luotava uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla Suomi saataisiin polulle kohti kestävää julkista taloutta. Nykyinen tasapainotavoite hallituskauden lopussa on kiitettävä, mutta sen saavuttaminen vaikuttaa sangen epävarmalta.
Uskottava ja riittävän yksityiskohtainen keskipitkän aikavälin suunnitelma auttaisi luomaan finanssipolitiikalle liikkumavaraa, jota voitaisiin käyttää mahdollisissa tulevissa taantumissa.
Hallituksen tulevaisuusinvestointien paketti sisältää talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan useita menokohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja. Paketin rahoittaminen rahoitusvarallisuuden myynnin kautta on kyseenalaista. Valtion rahoitusvarallisuuden hallinnan tulisi neuvoston mukaan perustua strategisiin päätöksiin, ei julkisten menojen rahoitustarpeisiin.
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta.
Lue myös: Pääministeri Sanna Marinin erityisavustajat nimitettiin – heitä on kaikkiaan seitsemän
Kommentoi Facebookissa