PÄIVÄN LEHTI KULTARANNASSA Presidentti Sauli Niinistön ja taloustieteen nobelisti, professori Bengt Holmströmin keskustelu Suomen lähivuosien ja -vuosikymmenten haasteista sekä niiden ratkaisuista päätti tämän vuotiset Kultaranta-keskustelut.
Sadan vuoden aikana Suomi on taloushistorian näkökulmasta ollut menestystarina ja kuuluu samaan kastiin muiden pohjoismaiden kuten Ruotsin ja Norjan sekä myös Etelä-Korean ja Japanin kanssa. Mutta vaikka tänään näemme pitkään jatkuneen laskukauden jälkeen taloudessamme nousun merkkejä, emme silti ole vielä edes vuoden 2008 tasolla.
– En näe tähän muuta lääkettä kuin kunnollisen työmarkkinareformin, jossa myös verotuksella voidaan saada aikaan joustavuutta. Uudistusta tarvitaan kipeästi jo senkin vuoksi, että automatisointi, digitalisointi ja tekoäly tulevat syrjäyttämään ihmisiä työpaikoilla, professori Holmström selvitti.
Ihanteellisimmillaan skenaario Holmströmin mukaan toimisi niin, että ihmiset tekisivät työnsä paremmin ja tehokkaammin tekoälyn avulla.
Tämä edellyttää tekoälykielen hallintaa, mikä on täyttä arkea Holmström työpaikalla MIT:ssä. Etenkin nuoria hän kannustikin lähtemään oppimaan asioita myös oman maan ulkopuolelle ja soveltamaan saatuja oppeja Suomeen. Sillä ongelmaksi saattaa tulla miten tämän hetken suhteellisen hyvästä elintasosta siirrytään tekoälykauden aikakauteen ja samalla turvataan saavutettu hyvä elämä tai vieläkin parempi.
– Ihmisiä ei saa päästää syrjäytymään, Holmström korosti, varsinkin kun Suomen työllisyysaste on valmiiksi jo huolestuttavan alhaisella tasolla.
Molemmat keskustelijat nostivat esille myös matematiikan roolin ja Holmström totesi matematiikan taidon olevan perinteisesti Suomessa hyvällä tasolla ja sitä tarvittavan globaalisti entistä enemmän. Matematiikan ymmärtämisen ohella taloustieteen nobelisti painotti historian tuntemista sadan vuoden ajalta sekä yhteiskuntaopintoja, jotta kompleksista nykytodellisuutta voisi ymmärtää.
Edustuksellisen demokratian tulevaisuus ja sen turvaaminen askarrutti molempia keskustelijoita ja
professori Holmström totesi olevansa huolestunut kansalaisten kasvavasta epäluulosta kansanedustajia kohtaan.
– Sinänsä demokratiassa hyödyllinen populismi on kääntynyt enemmän ei-rakentavaksi populismiksi, joka aiheuttaa kasvavaa luottamuspulaa kansanedustajien ja kansan välille, Holmström sanoi.
Ratkaisuksi yleisesti tarjottu suurempi avoimuus ja läpinäkyvyys ei hänen teoriansa mukaan auta. Uskottavuus ei parane näyttämällä tarkemmin mitä tehdään ja kuinka, vaan tämä saattaa jopa hämärtää kokonaiskuvaa ja hapertaa edustuksellista demokratiaa.
Holmström sanoi kyllä kärjistävänsä, mutta vetosi oman alansa taloustieteen tutkimuksiin, jotka ovat osoittaneet, että ihmiset toimivat eri tavalla, jos muut näkevät. Monen vieroksuman kabinettipolitiikan eduksi hän katsoi tehokkaamman päätöksenteon, niin sanotut lehmänkaupatkin, kunhan ne hoidetaan rehellisesti.
Presidentti Donald Trumpilla on ollut Euroopan Unionille Holmströmin mukaan myös positiivinen merkitys, Yhdysvaltojen presidentti sai eurooppalaiset heräämään ja tekemään itselleen sen hyvän kysymyksen, että miksi eurooppalaiset ylipäänsä haluavat olla yhdessä.
– Vasta Trumpin kovistellessa eurooppalaisia Nato-kumppaneitaan Euroopan Unioni tarttui toden teolla suuriin kysymyksiin kuten puolustukseen, tulkitsi Holmström.
Presidentti Niinistö kertasi kyselytuloksia koskien halukkuutta puolustaa omaa maataan ja pohti, miten historian opetukset eivät ehkä kuitenkaan ole Suomessa kokonaan unohtuneet, sillä suomalaisgallupissa 75 prosenttia ilmoitti olevansa valmis puolustamaan maataan, kun vastaavat osuudet olivat Ruotsissa 55 prosenttia ja Saksassa vain 18 prosenttia.
Niinistö myös nosti esiin antiikin historiasta karthagolaisen sotapäällikkö Hannibalin, jonka barbaariseksi kuvaillut joukot löivät ylivoimaltaan paljon suuremman ja korkeampaan elintasoon tottuneen Rooman sotaväen. Niinistö kysyi onko Venäjän presidentti oikeassa todetessaan ihmisen olevan hedonistinen ja itsekäs ja siten heikko.
Holmström vastasi Euroopalla olevan hiukan ”rooman tautia”, asiat ovat olleet hyvin ja on luotettu viime hädässä Naton tulevan pelastamaan. Rooman taudilla Holmström tarkensi tarkoittavansa hyvinvoinnin mukanaan tuomaa velttoutta. Nyt Trumpin toimet ovat pakottaneet heräämään tästä ja saaneet esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkelin lausumaan miten Euroopan kohtalo on sen omissa käsissä.
Päivän päätteeksi presidentti Niinistön johtamassa rennossa ilmapiirissä keskustelijat huomasivat lanseeranneensa käsitteet ”rehellinen lehmänkauppa” ja ”rooman tauti”.
– Ehkä ensi vuoden Kultaranta-keskusteluissa päästäänkin jo rehellisiin hevoskauppoihin, lausahti presidentti Niinistö lopuksi pilke silmäkulmassaan.
Kommentoi Facebookissa