Tärkeintä ei ole lehmien määrä, vaan järkevät työtunnit – ”Välillä on mukava oikaista sohvalle”

MAATALOUS Karstulalainen Anniina Sironen ilahdutti vanhempiaan ja hyppäsi unelmiensa uraputkeen. Hän totesi, että ”jos kukaan muu ei ryhdy jatkamaan, niin minä ryhdyn ja vieläpä hyvin mielelläni”.

Maatalouslomittajana työskennellyt Anniina sekä metsäkoneen kuljettajana sekä korjaamotyöntekijänä toiminut Vesa muuttivat emännän kotitilalle jo vuonna 2012, mutta ottivat tilan nimiinsä vasta vuoden 2018 alusta.

– Sukupolvenvaihdos siirtyi yllättäen eläkeiän noston takia kolmella vuodella, mutta käytimme odotteluajan niin sanotusti isännyyden opiskeluun. Osallistuimme mahdollisuuksien mukaan tilan kaikkiin töihin, kuljimme rinnalla ja kyselimme. Tämä oli tärkeää ja opettavaista aikaa, Sirosen isäntäpari taustoittaa.

Sukupolvenvaihdoksen aikoihin Sirosen tilalla oli 37 lehmää ja nuorkarjaa noin 70. Tilan lypsyasemalla varustettu pihatto on rakennettu vuonna 2004.

– Lähtökohdat tilanpitoon ovat hyvät. Vanhemmillani oli palkittu länsisuomalaispainotteinen karja, mutta me tulemme keskittymään enemmän ayrshireen. Taustalla ovat paremmat tuotosmahdollisuudet, isäntäpari selvittää.

Kotitilaansa emännöivä Anniina sanoo hankkineensa työkokemusta myös muilta tiloilta. – Vuodet maatalouslomittajana olivat todella opettavaisia. Sain nähdä ja tehdä asioita, joita ei oppikirjoista löydy. (Kuva Anne Anttila)

Työtapojen järkeistäminen

Ensimmäisen toimintavuoden aikana Anniina ja Vesa ovat lähteneet luomaan kuitenkin oman näköistänsä toimintamallia.

– Tavoitteena on lisätä sekä työtehoa että maitokiloja. Ensimmäinen rasti on uudistaa karjaa ja jättää rotuun katsomatta parhaimmat parteen. Uudistusvaiheen myötä lypsävien määrä on tällä hetkellä 29 ja eläinten kokonaismäärä lähentelee noin seitsemääkymmentä. Mutta, vaikka lypsävien määrä on vähentynyt, niin keskituotos on kuitenkin noussut, isäntäpari iloitsee.

Navetan sisäisillä muutoksilla Sirosen tilalla on päästy jo ensimmäiselle toimintavuodelle asetettuun tavoitteeseen.

– Ja matka jatkuu. Kun saman katon alla oleva karja saadaan järkevin siirroin omille paikoilleen, niin lehmäpaikatkin saadaan tehokkaampaan käyttöön. Työtapojen järkeistäminen niin navetassa kuin peltopuolellakin säästää huomattavan määrän työtunteja, euroista puhumattakaan, Vesa-isäntä tietää kertoa.

Myös peltopuolen tehostaminen on osa Sirosen tilan toimintasuunnitelmaa. Tavoitteena on tasalaatuinen ja laadukas rehu, joten peltojen kunnostukseen täytyy kiinnittää myös jatkossa erityishuomiota.

– Esimerkiksi selkeät lohkojaot ovat suorassa yhteydessä työtehokkuuden ylläpitämiseen.

Vesan mukaan tilalla ei tehdä lähivuosina suuren suuria investointeja. – Keskitymme työtehokkuuden lisäämiseen, johon kuuluu olennaisena osana myös isomman, mutta käytettynä hankittavan lypsyaseman investoiminen. (Kuva Anne Anttila)

”Liputamme yhteistyön nimiin”

Anniina ja Vesa arvostavat myös tilojen välistä yhteistyötä. Esimerkiksi rehu tehdään yhteistyössä toisen tilan kanssa.

– Näin säästyy aikaa ja samalla voi vaihtaa myös ajatuksia. Uudistuminen ja kehittyminen tapahtuvat aina joukkovoiman avulla.

Ennakkoluulottomuus ja uusiin asioihin tarttuminen on Sirosen isäntäparille hyvin luontaista.

– Elämme tässä hetkessä, mutta olemme hyvin avoimia myös tulevaisuuden suhteen. Meillä on päämäärä ja omat tavoitteet, mutta emme kulje eteenpäin kuitenkaan silmät kiinni. Haluamme kehittää tilaa ja kehittyä siinä sivussa myös itse. Niinpä osallistumme mahdollisuuksien mukaan erilaisiin pienryhmiin sekä koulutustapahtumiin.

Anniina suorittaa parhaillaan maaseutuyrittäjän tutkintoa ja on osallistunut hiljattain myös Pitoisuudet paremmaksi -pienryhmään.

– Ja seuraavana olisi vuorossa tilasiemennyskurssit. Toimilupa vapauttaa tunteja ja eiköhän se tule ajan myötä näkymään myös lompakossa, Anniina paljastaa.

Lue myös: Maidontuotantoa esitellään mielellään myös vieraille – ”Visiot ovat selkeät ja suunnitelma hyvä”