KEVÄÄN KIRJAT Kirjakausi avautuu mielenkiintoisesti jo tammikuun kolmannella viikolla, kun Anne Mattssonin kirjoittama ”Tellervo Koivisto” -elämäkerta ilmestyy. Kustantajan ennakkotietojen mukaan kirja kertoo päähenkilönsä juurista ja elämän käännekohdista.
Ratkaisevaksi käännekohdaksi muodostui rakastuminen tulevaan tasavallan presidenttiin Mauno Koivistoon 1950-luvulla. Rakastunut Tellervo Kankaanranta ei enää oikein jaksanut keskittyä ekonomin opintoihinsa. Rakastavaiset asuivat eri paikkakunnilla ja kävivät tiivistä kirjeenvaihtoa.
”Keskiviikkona. Rakas. Kyllä jossakin on tosiaan mätää, kun en enää voi olla vuorokautta ilman että kirjoittaisin Sinulle. Mutta nyt siitä tulee loppu. En kirjoita enää mitään ennen kuin käyt täällä. Tämä alkaa näyttää jo ihmisistäkin hassulta”, kirjoitti Tellervo sulhaselleen 1952.
Mattssonin kirjassa etsitään Tellervo Koiviston (syntynyt 1929) lähtökohtia, juuria ja kasvuprosessia. Kuinka hänestä tuli hän?
Mauno Koiviston luodessa omaa uraansa Tellervo Koivisto oli itsekin yhteiskunnallisesti aktiivinen, vuonna 1972 hänet valittiin SDP:n kansanedustajaksi. Kirja kertoo, millaisia olivat vuodet politiikassa. Ja milllaisia olivat vuodet valtakunnan ensimmäisenä naisena presidentin rinnalla vuosina 1982–1994.
Tellervo Koivisto muistelee kirjassa myös, kuinka hän on kamppaillut demoniensa kanssa koko elämänsä. Kouluvuosina hän joutui kärsimään äärimmäistä häpeää tuottaneista kokemuksista, jotka hän painoi syvälle alitajuntaansa.
Sieltä kokemukset pulpahtelivat elämän kriisivaiheessa esiin, mutta ne onnistuttiin vaimentamaan lääkkeillä ja painamaan takaisin pimentoon. Varsinainen paranemisprosessi alkoi vasta sen jälkeen, kun Tellervo Koivisto lähti purkamaan noidankehää puhumalla ja kirjoittamalla.
Koivistot ovat olleet naimisissa 64 vuotta. Hiljattain antamassaan haastattelussa aikakauslehti Eevalle Tellervo Koivisto kertoi presidentti Mauno Koiviston sairastavan Alzheimerin tautia.
Kirjan kirjoittanut valtiotieteiden lisensiaatti Anne Mattsson on helsinkiläinen historian- ja yhteiskuntaopin opettaja ja tietokirjailija. Hän on aikaisemmin kirjoittanut elämäkerrat presidentin puoliso Sylvi Kekkosesta ja näyttelijä Seela Sellasta.
Suomalaista runoutta Aleksis Kivestä nykypäivään
Kevään edetessä huhtikuuhun ilmestyy vuorostaan nykyisen presidenttimme puolison, valtiotieteiden maisteri Jenni Haukion kokoama suomalaisen runouden antologia ”Katso pohjoista taivasta”. Satavuotiaan Suomen juhlakirjaksi suunniteltu kokoelma on saanut nimensä Helvi Juvosen runosta Kalliopohja (1955), jossa ”kielessä laulavat kauneimmat sanat” pohjoisen taivaan alla.
”Katso pohjoista taivasta.
Ei se ole vain mustaa samettia,
joka syventää Pohjantähden loiston.”
Metsät, järvet, meren rannat, ankara luonto ja vuodenaikojen vaihtelu ovat suomalaisen runon keskeistä kuvastoa, mutta antologiassa nousevat esiin myös taistelun ja rauhan ajat sekä syvimmät inhimilliset tunteet rakkaudesta yksinäisyyteen, kerrotaan kirjan esittelytekstissä.
Jenni Haukio on kertonut valinneensa mukaan runoja, jotka ovat syvästi puhutelleet suomalaisia lukijoita. Mukana ovat runoutemme rakastetuimmat klassikot ja myös kiinnostavimmat uudet nimet.
– Teos on kunnian- ja rakkaudenosoitus suomalaiselle runoudelle.
Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkyydestä sapattivuotta viettävä Jenni Haukio on itse julkaissut kolme runoteosta ja voittanut esikoisteoksellaan Runo-Kaarina-palkinnon vuonna 1999.
Kommentoi Facebookissa