RUOKA Kauppojen tiskit pullistelevat parhaillaan grillattavien vaihtoehtojen paljoudesta. WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaan vinkeillä herkuttelee myös kesällä ympäristöystävällisesti.
Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon. Suomalaisten lihankulutus on kasvanut yli 20 prosenttia 2000-luvulla.
– Ympäristön kannalta selkeästi merkittävin teko on vaihtaa osa grilliin aiotusta lihasta kasviksiin. Grillikaudella lihan määrää voi vähentää lisäämällä lautaselle herkullisia lisukkeita kauden vihanneksista tai testailemalla grillissä lihan sijaan kasviksia ja uusia kasvipohjaisia tuotteita, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa.
Avuksi grillaamiseen voi ottaa WWF:n Lihaoppaan, jossa eri lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein niiden ympäristövaikutusten mukaan. Jos syö lihaa, kannattaa punaisen valon saaneita välttää, keltaisella merkittyjä ostaa harkiten ja vihreitä vaihtoehtoja kuluttaa kohtuudella. Punainen ”vältä”-merkintä kertoo, millä tuotteilla on suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta selkein ensimmäinen askel on jättää nämä tuotteet ostamatta.
– Jos syöt lihaa, valitse mieluiten vihreän ’kohtuudella’-merkinnän saaneita tuotteita. Esimerkiksi naudanlihoista ympäristöystävällisin valinta on luonnonlaidunliha. Kun eläimet laiduntavat perinneympäristöissä, ne ylläpitävät luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, kuten niittyjä ja hakamaita, Höynälänmaa kertoo.
Ruokailun ympäristökuormaa voi kesällä keventää grillaamalla lihan sijaan välillä kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Erityisen hyviä vaihtoehtoja ovat lähivesien pikkukalat. Jos kalaonni ei suosi, WWF:n Kalaopas auttaa tekemään vastuullisia valintoja kalatiskillä.
– Kokeile esimerkiksi halsterissa grillattuja muikkuja tai silakoita ja paista hampurilaisen väliin vaihteeksi haukipihvejä, Höynälänmaa vinkkaa.
Suomalaiseen kesään kuuluvat myös virkistävät pulahdukset järveen tai Itämereen. Jokainen voi omilla ruokavalinnoillaan vaikuttaa vesistöjen hyvinvointiin.
– Lihantuotanto lisää Itämeren ja sisämaassa järvien rehevöitymistä, kun pelloilta valuu ravinteita vesistöihin. Tutkijoiden mukaan lihankulutuksen vähentäminen voisi merkittävästi parantaa Itämeren tilaa, Höynälänmaa sanoo.
Maatalous on Suomessa Itämeren merkittävin ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen lähde. Vajaat kaksi kolmasosaa mereen päätyvästä fosforista ja yli puolet typestä on peräisin maataloudesta. Itämeren alueella eläintuotanto on suurin rehevöitymisen aiheuttava kuormittaja. Esimerkiksi Suomen peltoalasta jopa 70 prosenttia on lihantuotannon ja karjanrehun tuotannon käytössä.
Kommentoi Facebookissa