Tästä rahasta olisi Roope Ankkakin kateellinen – ensimmäinen Suomessa lyöty markka vuodelta 1556

Ensimmäinen markka vuodelta 1556. Etusivulla Kustaa Vaasa valtakunnanomena vasemmassa kädessä, oikeassa kädessä miekka. Takasivulla kolmijakoinen vaakuna, joka koostuu Vaasa-suvun vaakunasta, Folkungasuvun leijonasta sekä Ruotsin kolmesta kruunusta.

Ensimmäinen markka vuodelta 1556. Etusivulla Kustaa Vaasa valtakunnanomena vasemmassa kädessä, oikeassa kädessä miekka. Takasivulla kolmijakoinen vaakuna, joka koostuu Vaasa-suvun vaakunasta, Folkungasuvun leijonasta sekä Ruotsin kolmesta kruunusta. (Kuva Jani Oravisjärvi/ Kansallismuseo)

Suomen kansallismuseon markkaa on ainoastaan kaksi tunnettua kappaletta maailmassa.

RAHAKAMMIO Äärimmäisen harvinainen markka vuodelta 1556 tulee esille Kansallismuseoon. Pitkään ainoa hopearahasta tunnettu kappale oli Tukholmassa kuninkaallisen rahakabinetin – Kungliga myntkabinettet – kokoelmissa.

Nyt Suomen kansallismuseoon rahakammion kokoelmiin ostettu markka tuli julkisuuteen vuonna 1984, jolloin suomalainen keräilijä osti sen Tukholmassa rahahuutokaupasta.

Rahanlyönti alkoi Turussa noin vuonna 1410 Erik Pommerilaisen toimesta ja rahoja lyötiin muutamaan otteeseen 1400‒1500-luvun aikana. Venäjää vastaan 1555 alkaneessa sodassa sotilaiden uskollisuuden varmistamiseksi palkat maksettiin hyvälaatuisella hopearahalla ja Kustaa Vaasa toi mukanaan Turun linnaan 4 200 kiloa raakahopeaa sekä 350 kiloa kirkolta takavarikoituja kirkkohopeita hopearahaksi lyötäväksi.

Sodan päätyttyä vuonna 1557 rahanlyöntiä jatkettiin vielä vuoteen 1558 saakka, jonka jälkeen rahapajan tarvikkeet siirrettiin Tukholmaan ja rahanlyönti Turussa päättyi lopullisesti. Vaikka 1556‒1558 lyötiin suuri määrä rahaa, nykyään niitä voidaan pitää harvinaisina.

Sotajoukkojen mukana suuri osa rahoista poistui Suomen alueelta ja 1500-luvun lopun inflaatiovuosina valtaosa rahoista sulatettiin ja lyötiin uudelleen niin sanottuna kuparipitoisena inflaatiorahana.

Ensimmäisen markan etusivulla on Kustaa Vaasa valtakunnanomena vasemmassa kädessä, oikeassa kädessä miekka. Kehäteksti latinaksi kuuluu: ”GOSTAVS.D:G:REX:SWECIE” eli Kustaa, Jumalan armosta Ruotsin kuningas.

Takasivulla on puolestaan kolmijakoinen vaakuna, joka koostuu Vaasa-suvun vaakunasta, Folkungasuvun leijonasta sekä Ruotsin kolmesta kruunusta. Vaakunan reunoilla on rahan ilmoitettu lyöntivuosi 1556. Kehäteksti latinaksi: ”BEATVS:QVI:TIMET:DOMINVM” eli Autuas se mies, joka Herraa pelkää. Rahan halkaisija on noin 35,5 mm ja paino noin 7,3 grammaa.

Suomen kansallismuseon rahakammiolla on valtakunnallinen tallennusvastuu numismatiikan saralla ja sen kokoelmassa on maailman kattavin Turun rahojen kokoelma, josta puuttuu vain muutama Turussa keskiajalla lyöty raha.

  • Ensimmäinen markka 1556 esillä Kansallismuseossa 5.‒9.12.2018.
  • EDIT 14.40: Korjattu esineiden sijainti Kustaa Vaasan käsissä

Lue myös: Vedenpinnan alta löytyi merkkejä kivikautisesta asutuksesta – ensimmäinen varma havainto Suomesta

Kommentoi Facebookissa