NÄYTTELY Juuri muotokuvan monitulkintaisuus innosti museonjohtaja Kirsi Eskelistä kokoamaan aiheesta näyttelyn. Näyttelyn lähestymistapa poikkeaa totutusta. Siinä käsitellään muotokuvataidetta teemojen, kuten vallan, identiteetin, muistaminen ja muiston vaalimisen, kautta.
Edustettuna on muotokuvamaalauksen koko kirjo lähtien mahtavista hallitsijamuotokuvista ja virallisista edustusmuotokuvista intiimeihin perhemuotokuviin ja taiteilijoiden omakuviin asti. Oman sijansa ovat saaneet myös muotokuvat ihmisistä, joiden henkilöllisyys on aikojen kuluessa unohtunut ja muotokuvat, jotka ovat muusta syystä jääneet unohduksiin.
Minä en ole minä – Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia -näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 8.6.-31.12.2017. Teosten ajallinen kaari ulottuu 1500-luvulta nykyaikaan. Mukana on esimerkkejä myös varhaisimmista tunnetuista muotokuvista, Egyptin Faijumin kuolinnaamioista.
– Tässä näyttelyssä haluamme haastaa kävijät pohtimaan kysymystä erilaisista rooleistamme ja identiteetistä. Kysymys on tänä päivänä hyvin ajankohtainen sosiaalisen median ja selfiekulttuurin muuttaessa maailmaa ja sitä, miten me siinä olemme, Eskelinen kertoo.
Mukana on myös harvinaisia teoksia, jotka saadaan nyt ensi kertaa suuren yleisön nähtävillä. Esimerkkinä Lorenz Pasch nuoremman (1733–1805) maalaama Vaasan hovioikeuden perustajan, kuningas Kustaa III:n muotokuva (1783). Lisäksi näyttelyyn sisältyy kolme erikoisnostoa, joissa esitellään valittuja teoksia vain rajoitetun ajan.
Ensimmäinen nosto on rakennettu Urho Kekkosen ympärille, toisena on taiteilija Rafael Wardin maalaama presidentti Tarja Halosen muotokuva, ja kolmannessa nostossa esitellään Eero Järnefeltin maalaamat muotokuvat Carl Gustaf Mannerheimista ja P. E. Svinhufvudista.
Minä en ole minä -näyttelyn yhteydessä julkaistaan kirja, jossa omien alojensa kansainväliset ja kotimaiset asiantuntijat avaavat artikkelien ja vapaamuotoisten esseiden kautta muotokuvataidetta, näyttelyn teemoja ja teoksia raikkaista, uudenlaisista näkökulmista.
Muotokuvat ovat vahvasti esillä taidemuseon muissakin tiloissa. Punaisessa kellarissa alkaa samaan aikaan Hannu Pakarisen valokuvanäyttely, johon valokuvataiteilija on kuvannut Suomen itsenäisyyden aikana syntyneitä henkilöitä, yhden jokaiselta vuodelta. Valokuvateokset kertovat itsenäisen Suomen tarinaa tavalla, joka nostaa jokaisen sankariksi. Näyttelyn ohella julkaistaan valokuvakirja ja 101 suomalaista muotokuvaa -verkkosivusto www.hannupakarinen.fi
Kommentoi Facebookissa