Teknologiaa ja käytännöllisyyttä – ”Navetasta voidaan tehdä myös viihtyisä”

Vaikka hankkeen kustannusarvio meni yli, Henrik Gammelgård on tyytyväinen lopputulokseen. – Hyvin suunniteltu on aina puoliksi tehty, isäntä hymähtää.

Vaikka hankkeen kustannusarvio meni yli, Henrik Gammelgård on tyytyväinen lopputulokseen. – Hyvin suunniteltu on aina puoliksi tehty, isäntä hymähtää. (Kuva Anne Anttila)

Yhteistyö arkkitehdin kanssa tuotti isäntäparin mukaan parhaan mahdollisen lopputuloksen.

MAATALOUS Vöyrissä sijaitseva Gammelgårdin lypsykarjapihatto on vaikuttava läpileikkaus nykypäivän robottipihatosta. Loppuvuodesta 2015 käyttöön otettu tuotantorakennus on arkkitehti Jouni Pitkärannan suunnittelema.

– Tämä on meidän näköinen navetta. Yksinkertainen, valoisa ja toimintavarma, Gammelgårdin isäntäpari luonnehtii.

Henrik ja Marianne Gammelgård ryhtyivät isännöimään Henrikin kotitilaa 36 vuotta sitten. Reilun kahdenkymmenen lypsävän parsinavetasta alkanut maidontuotanto on kasvanut maltillisesti, mutta ajan hengen mukaisesti.

Vuonna 1990 tilalle valmistui Combi-navetta, jossa oli parhaimmillaan reilut 40 lehmää.

– Matkan varrella navettaa luonnollisesti päivitettiin, mutta siinä vaiheessa kun ryhdyimme miettimään laajennusta, eteen tuli talouspihan ahtaus. Käytännön syistä päädyimme kokonaan uuteen pihattoon ja combi jäi muutostöiden jälkeen nuorenkarjan käyttöön, Henrik-isäntä taustoittaa.

Uuden pihaton rakentamista puolsivat myös suotuisat tulevaisuuden näkymät.

– Jos kaikki menee toiveiden mukaisesti, niin seitsemästä lapsestamme ainakin yhdellä on mielenkiintoa jatkaa maidontuotantoa, isäntäpari iloitsee.

Rakennuskurssin kautta tositoimiin

Gammelgårdin uudet tuotantotilat sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä entisestä navetasta.

– Metsää raivaamalla saimme tilaa ympärille. Maanrakennus- ja pohjatyöt rokottivat rakennusbudjettia noin 100 000 eurolla. Kaiken kaikkiaan pihatolle tuli hintaa noin 1,2 miljoonaa euroa. Tässä on kuitenkin kaikki. Jopa tien peruskorjaus, Henrik selvittää.

Betonielementtinavetan suunnittelusta vastasi arkkitehti Jouni Pitkäranta.
Betonielementtinavetan suunnittelusta vastasi arkkitehti Jouni Pitkäranta. (Kuva Anne Anttila)

Gammelgårdin isäntäpari sanoo pari vuotta kestäneen rakennusprojektin olleen kokonaisuudessaan hyvin mielenkiintoisen.

– Tiesimme mitä halusimme, mutta halusimme tietää mahdollisimman paljon myös eri rakennusvaiheista. Niinpä osallistuimme rakennuskurssille, jossa oli vetäjänä muun muassa arkkitehti Jouni Pitkäranta. Tämän tietopaketin ansiosta säästyimme monilta virheiltä.

Yhteistyö arkkitehdin kanssa tuotti isäntäparin mukaan parhaan mahdollisen lopputuloksen.

– Tavoitteena oli lypsytyötä keventävä, toimintavarma robottipihatto. Saimme tämän ja paljon muuta. Myös yksinkertaisuus, selkeys ja valoisuus ovat osoittautuneet työtä helpottaviksi ratkaisuiksi.

Laajennusvaralla olevassa pihatossa on tällä hetkellä tilaa 65 lypsylehmälle.

Puuta, betonia ja protania

Pihaton rakennusmateriaaliksi Gammelgårdit valitsivat kestävän ja pestävän betonielementin. Rakennuksen pääkannattajana toimii liimapuurakenteinen bumerangipalkki.

– Sisätilojen välitolpattomuus tuo navettaan avaruutta. Lisäksi verhoseinät antavat valoisuutta ja toimivat kylmyydestä huolimatta hyvin.

Lämmitysjärjestelmänä toimii maalämpö ja lisälämmönlähteeksi valikoitui lämpöpumppu. Ruotsinkielisellä pohjanmaalla on lisäksi yleistä, että maalämpöputket vedetään lietekanavien alle. Isännän mukaan kyseessä oli aikaa, vaivaa ja rahaa säästävä ratkaisu.

Tuotantorakennuksen kattomateriaaliksi Gammelgårdit valitsivat protanin.

– Protanilla on tunnetusti pitkä käyttöikä. Lisäksi se soveltuu erinomaisesti vaihteleviin sääolosuhteisiin. Myös tekniikkaa valittaessa otimme huomioon muuttuvat olosuhteet. Esimerkiksi sähkökatkojen varalle investoimme omalla moottorilla olevan generaattorin.

  • Haastattelu on julkaistu myös Suomalainen Maaseutu -kuukausilehdessä

Lue myös: Pariskunta vaihtoi 4h-neuvojista maidontuottajiksi – ”Laatu on asia, josta ei lipsuta”

Kommentoi Facebookissa