KOLUMNI Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan: ”Hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin.”
Myös hallituksen entinen sosiaali- ja terveysministeri (vas.) peesasi talvella pääministeriä ja ilmoitti kannattavansa terveysveroa, koska hallituksen tavoitteena tulee olla myös terveyden edistäminen verotuksella. ”Epäterveysveroa” asettui kannattamaan myös Ruokavirasto, koska suomalaiset syövät yksinkertaisesti liikaa suolaa, sokeria ja rasvoja. Samaa näkemystä ovat vuosikausia esittäneet THL, Suomen diabetesliitto, Suomen sydänliitto ja Soste, Suomen sosiaali ja terveys ry.
Järjestöjen mukaan epäterveellisen ruokavalion ylimääräinen rasva aiheuttaa sydän- ja verosuonisairauksia. Liiallisesta sokerisyönnistä seuraa kansan liikalihavuutta ja suolasta vaarallista verenpainetautia.
Terveysveroa puolustavat sanovat kansan sairauksista aiheutuneen miljardilaskun kansantaloudelle. Veron vastustajat, elinkeinoelämän etujärjestöt Elintarviketeollisuusliitto ja muutamat veroasiantuntijat, etunenässä keskustalainen vero-oikeuden professori ja entisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) serkku Heikki Niskakangas, ovat äänekkäästi vastustaneet julkisuudessa kaavailtua veroa todistamalla, että jos tavoitteena on suolan käytön vähentäminen terveyssyistä, suolalla ei voi olla erilaista verokohtelua kuin esimerkiksi leivässä.
Elintarviketeollisuusliiton johtajat Heli Tammivuori ja Marleena Tanhuanpää kirjoittivat HS:ssä 4.6. toteamalla, että ”terveysvero ei näivettäisi ainoastaan ruoka- ja juomayrityksiä vaan iskisi koko suomalaiseen elintarvikeketjuun alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen, päivittäistavarakauppaan sekä matkailu- ja ravintolapalveluihin”.
Myös valtiovarainministeriössä on perinteisesti suhtauduttu nihkeästi esimerkiksi makeisveroon. Nyt kuitenkin myös keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko on ilmoittanut, että ministeriö selvittää terveysveron käyttöönoton Suomessa. Keskusta on aikaisemminkin pyörtänyt puheensa terveysveron tarpeellisuudesta.
Juttuvinkki: Mitä Suomessa syödään? – Punaisen lihan kulutus on laskenut jo useana vuonna peräkkäin
Sipilän hallitus ojensi auttavan kätensä kotimaiselle elintarviketeollisuudelle luopumalla hallitusohjelmaan kirjatusta lauseesta, kuinka ”korotetaan makeisveroa ja laajennetaan veropohjaa”. Näin siitä huolimatta, että makeisvero oli tuonut Sipilän hallituksen aloittaessa vuonna 2015 valtion kassaan yli 300 miljoonaa euroa.
Ruokaveron kannattajat verottaisivat liikaa sokeria, suolaa ja rasvaa sisältäviä elintarvikkeita niin, että optimaalinen verotus kohdentuisi elintarvikkeille, joissa määritellyt raja-arvot ylittyisivät. Näin verorasitus kasvaisi tuotteen sokeri-, rasva- tai suolapitoisuuden lisääntyessä. Veroa ei maksettaisi terveellisistä elintarvikkeista, kuten kasviksista, marjoista ja hedelmistä.
Maailman terveysjärjestö WHO selvitti laajassa tutkimuksessa Unkarissa toteutuneen epäterveellisten elintarvikkeiden verotuksen vaikutuksia. Elintarvikkeiden hinnat nousivat lähes 30 prosenttia, mutta niiden kulutus laski lähes saman verran. Elintarviketeollisuus ei näivettynyt, koska markkinoille kehitettiin uusia terveellisempiä elintarvikkeita korvaamaan teollisuuden menetyksiä. Britanniassa toteutettu sokeripitoisten virvoitusjuomien vero tuli voimaan 2018. Verosta huolimatta virvoitusjuomia kulutettiin kuten ennenkin, mutta sokerin saanti juomista väheni kymmenen prosenttia.
Tutkimusten mukaan vähäosaiset hyötyvät epäterveiden elintarvikkeiden verotuksesta eniten, koska terveysvalistus ei heitä tavoita. Kaupan kassalla puolestaan suomalaisten hintatietoisuus estää tehokkaasti tekemästä korkeasti verotettujen epäterveiden elintarvikkeiden ostopäätöstä. Me käytämme nyt jo neljänneksen ruokamenoista epäterveellisiin elintarvikkeisiin.
Olisiko kansanterveyden nimissä syytä verottaa epäterveellisiä elintarvikkeita alkoholin ja tupakan tavoin?
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Kolmannes veroista on kulutusveroja – Koskenkorva-pullon hinnasta veroa on jopa 83 prosenttia
Kommentoi Facebookissa