KRIISIJOHTAMINEN Valtioneuvoston asettama, koronapandemiasta johtuvia toimia selvittänyt riippumaton tutkintaryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Onnettomuustutkintakeskuksen yhteydessä työtään tehnyt ryhmä on selvittänyt viranomaisten ja maan johdon koronapandemiaan liittyviä toimia vuoden 2020 alkupuoliskolla.
Tutkintaryhmä on systemaattisesti käynyt läpi koronakriisin alkuvaiheen johtamista, julkishallinnon ja muiden toimijoiden havahtumista tilanteeseen, tehtyjä toimenpiteitä, tiedonkulkua eri toimijoiden välillä, varautumista, tilanteessa sovellettuja säädöksiä sekä kansalaisten turvallisuuteen vaikuttanutta viestintää. Ryhmä on ollut yhteydessä yli 80 organisaatioon ja kuullut noin 150 henkilöä.
Raportissa kritisoidaan muun muassa ristiriitaista tiedotusta kasvomaskeista sekä sekavia käytäntöjä rajavalvonnassa, jossa epäselvää oli, kuka toiminnasta vastaa.
”Rajan ylittävän matkustajaliikenteen rajoittamiseen ei ollut varauduttu osana epidemioiden leviämisen estämistä.”
Tutkintaselostukseen sisältyy yhteensä 12 turvallisuussuositusta, joista keskeisimmät koskevat valtion kriisijohtamisjärjestelmän, tiedonkulun sekä varautumisen kehittämistä.
”Valtion kriisijohtamismalli ei ollut toimiva ja niin sisäistetty, että sitä olisi saatu noudatettua.”
Tutkintaryhmä suosittaa esimerkiksi, että valtion kriisijohtamismallia uudistetaan. Mallin tulee varmistaa, että avoin ja riittävä yhteistoiminta ja johtaminen käynnistyvät ajoissa. Tarvitaan myös ennakkoon suunniteltu, päätoiminen taho, joka huolehtii, että asioita kriisitilanteessa valmistellaan, toimeenpannaan ja seurataan aktiivisesti.
”Viestinnän johdon ja vastuiden pitää olla selkeät ja sellaiset, että poliittiset päätökset ja asiantuntijanäkemykset erottuvat toisistaan.”
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti erityisen, niin sanotun koronanyrkin perustamista, mutta pääministeri Sanna Marin ei katsonut sitä tarpeelliseksi. Nyt saadun selvityksen perusteella presidentin näkemys oli oikea.
Tutkinnassa ilmeni vuorovaikutusongelmia valtion keskushallinnossa sekä hallinnon, alueiden ja kuntien välillä. Siksi tutkintaryhmä suosittaa, että valtionhallinnon, alueiden ja kuntien välille rakennetaan tietojenvaihdon toimintamalli. Ajatus on, että tilannekuvaa saadaan kerättyä ja jaettua ja voidaan kommunikoida päätöksistä ja suunnitelluista toimenpiteistä.
Tutkinnassa ilmeni myös, että monien organisaatioiden jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmissa oli keskeneräisyyksiä ja päivitykset olivat jääneet tekemättä. Esimerkki tästä oli kansallinen pandemiasuunnitelma, joka oli vuodelta 2012 ja koski vain influenssaa.
Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen sekä onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen torjuminen. Tehty tutkinta oli turvallisuustutkintalain mukainen poikkeuksellisen tapahtuman tutkinta.
Lue myös: Suomalaisten luottamus hallitukseen putosi – parhaiten pandemian keskellä on pärjännyt presidentti
Kommentoi Facebookissa