Terveyskeskusten asiakkaat toivovat nopeaa hoitoon pääsyä ja jatkuvuutta – ”Ja taas eri tohtori”

Hoitava lääkäri tai hoitaja vaihtuu usein jopa joka käyntikerralla eikä jatkuvuus hoidossa toteudu.

Hoitava lääkäri tai hoitaja vaihtuu usein jopa joka käyntikerralla eikä jatkuvuus hoidossa toteudu. (Kuva Fotolia)

Vastaanotolle oli saatu aika vasta useiden kuukausien päähän tai sitä ei ollut saatu lainkaan.

TERVEYS Terveyskeskusten asiakkaat toivovat ennen kaikkea pääsevänsä nopeasti vastaanotolle ja että vastassa olisi tuttu lääkäri tai hoitaja. Tiedot selviävät THL:n viime syksynä toteuttamasta valtakunnallisesta asiakaspalautekyselystä.

Sen mukaan asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä terveyskeskuspalvelujen saatavuuteen. He kokevat myös saavansa useimmiten ammattitaitoista ja yksilöllistä palvelua. Ongelmana on, että jotkut joutuvat odottamaan lääkäriaikaa pitkään. Lisäksi hoitava lääkäri tai hoitaja vaihtuu usein jopa joka käyntikerralla eikä jatkuvuus hoidossa toteudu.

– Lääkäriaikojen pula nousi kyselyssä esiin aitona huolena. Vastaanotolle oli saatu aika vasta useiden kuukausien päähän tai sitä ei ollut saatu lainkaan.  Lisäksi vain noin neljäsosa pitkäaikaissairaista kertoi tapaavansa vastaanotoilla yleensä saman lääkärin ja hoitajan. Muilla asiakkailla tulos oli vielä heikompi, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Salla Sainio.

Hoidon jatkuvuudella on myös vaikutusta luottamuksen ja kuulluksi tulemisen kokemukseen. Tuttu lääkäri tai hoitaja tuntee asiakkaan palvelutarpeet pidemmältä aikaväliltä.

– Sote-palveluissa kuulluksi tuleminen ja aito kohtaaminen ovat myönteisen asiakaskokemuksen tärkeimpiä tekijöitä, Sainio toteaa.

Kyselyn mukaan tyytyväisyys terveyskeskuspalveluihin on melko tasaista maakuntien välillä. Parhaat tulokset saivat Kanta-Häme ja Etelä-Savo. Eniten kehitystä vuoden 2016 asiakaspalautekyselyn tuloksiin verrattuna oli tapahtunut Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Maakuntien välisiä eroja merkittävämpiä ovat erot maakuntien sisällä eri kuntien ja niiden terveyskeskusten välillä.

– Eroja pitäisi pyrkiä tasoittamaan, jotta kaikilla alueen asukkailla olisi mahdollisuus saada yhtä hyviä palveluja, muistuttaa THL:n erityisasiantuntija Hanna Tiirinki.

Myös asiakkaiden ohjauksessa digipalveluihin on kyselyn perusteella parantamisen varaa. Tietoa sähköisistä palveluista ei ole riittävästi saatavilla, eivätkä asiakkaat näe, mikä merkitys digipalveluilla on osana heidän hoitoaan.

– Digipalveluilla mahdollisesti saavutettavaa hyötyä ei tavoiteta, jos asiakkaita ei ohjata tarpeeksi palvelujen käytössä eikä niiden käyttöä ole riittävästi perusteltu, Tiirinki sanoo.

THL kerää asiakaspalautetta kahden vuoden välein. Palaute kerätään kyselyillä, jotka THL toteuttaa yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Tuloksia voi tarkastella maakunnittain, kunnittain ja terveysasemittain. Vuonna 2018 kyselyyn osallistui noin 65 prosenttia kunnista ja kyselyyn vastasi kaikkiaan 14 700 terveyskeskuksen asiakasta.

Lue myös: Odotatko pääsyä sairaalahoitoon? – Etelä-Karjalassa on lyhyin odotusaika, Etelä-Savossa taas pisin

Kommentoi Facebookissa