SOTE Terveyspalvelut on järjestetty tällä hetkellä melko yksinkertaisesti. Jos olet työssä käyvä ihminen, nopein terveydenhoidon tapa on ollut oman työterveyspalvelun käyttäminen.
Työttömät, eläkeläiset ja ilman työterveyshoitoa olevat kansalaiset ovat käyttäneet kunnallisia terveydenhoitopalveluja. Ne ovat ehkä hieman hitaita ja ruuhkaisia, mutta edullisia. Ja jos et ole halunnut jonottaa, maksamalla on voinut käyttää yksityisiä terveyspalveluita.
Sote-uudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla. Jatkossa asiakas voisi valita aiempaa monipuolisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluja. Tavoite on hieno, mutta mitä se tarkoittaisi?
Suomessa olisi tulevaisuudessa 18 maakuntaa. Vaativin erikoispäivystys kootaan 12 sairaalaan, joissa ylläpidetään ympärivuorokautisia yksiköitä. Kaikki viisi yliopistollista sairaalaa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa tarjoaisivat vaativinta hoitoa. Seitsemän muuta laajan päivystyksen keskussairaalaa olisivat Lahdessa, Lappeenrannassa, Porissa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Joensuussa ja Rovaniemellä.
Hallituksen eilen julkistaman valinnanvapauslain luonnoksen mukaan asiakas voisi listautua valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi. Sosiaali- ja terveyskeskukset myöntäisivät maksuseteleitä tarvittaviin palveluihin. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti olisivat käytössä ”maakunnan tekemän palvelutarpeen arvioinnin perusteella”.
Asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa lisättäisiin vaiheittain vuodesta 2019 alkaen ja asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön tarjoaman palvelun välillä kaikkialta Suomesta. Asiakasmaksu olisi kaikissa sama.
– Suomen sote-markkinoilla vain muutama toimija pystyy edes teoriassa tarjoamaan sote-keskukselta edellytettäviä palveluja, huomauttaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Sote-keskuksiin on tarkoitus tuoda vaiheittain myös erikoislääkäreiden vastaanottoja ja sosiaalipalveluja. Tämä avaa valtavat miljardien arvoiset terveyspalvelujen markkinat, mutta pääosin vain suurille ja myös kansainvälisille terveysyhtiöille. Kuntaliiton mukaan kansainväliset kokemukset henkilökohtaisen budjetin käytöstä ovat monessa tapauksessa lisäksi osoittaneet, että sote-palvelujen kustannukset kasvavat.
– Jos valinnanvapauslainsäädäntö toteutuu nyt kaavaillulla tavalla, ottaisimme käyttöön nykyiseen verrattuna hyvin erilaisen järjestelmän. Sitä ei ole ikinä testattu sen enempää kotimaassa kuin ulkomaillakaan, Kuntaliitto suosittelee vahvasti, että asiassa edettäisiin kokeilujen ja pilottien kautta, toteaa Tainio.
Kansalaisen on lisäksi tehtävä maakunnalle ilmoitus siitä, minkä sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön on valinnut. Jos ei ole tyytyväinen, palvelun tuottajaa voi vaihtaa aikaisintaan vuoden päästä edellisestä valinnasta.
Kysymykseksi myös jää, kuinka hyvin asiakkaat osaavat hakeutua oikeisiin palveluihin. Nyt esitelty monimutkainen malli edellyttää useiden valintojen tekemistä.
– Valinnanvapaus sopii erinomaisesti oikeuksistaan tietoisille ihmisille. Heidän osaltaan voidaan saavuttaa uudistuksen tavoitteet. Kaikki eivät ole kuitenkaan yhtä valveutuneita oikeuksistaan, muotoilee Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
Kommentoi Facebookissa