Terveysvero edistäisi terveyttä – kaikesta huolimatta suomalaisessa joulupöydässä nautitaan rasvaisesta joulukinkusta

Kolumnistimme toteaa, että verotuksella ei varmasti pystytä vaikuttamaan näihin joka jouluisiin ruokatottumuksiin. (Kuvituskuva Fotolia)

Kolumnistimme muistuttaa, että epäterveellinen ruokavalio lisää sairastavuutta ja aiheuttaa kustannuksia.

KOLUMNI Sanna Marinin hallituksessa selvitetään taas kerran terveysveroa, joka kohdistuisi epäterveellisten elintarvikkeiden verottamiseen. Vero iskisi tuotteisiin, joissa olisi liikaa sokeria, suolaa tai rasvaa. Kansalaisten epäterveellinen ruokavalio lisää kansalaisten sairastavuutta ja aiheuttaa kustannuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle terveydenhuoltomenojen kasvuna. Tätä ei kiistä kukaan, eivät edes ylipainoiset suomalaiset.

Hallitusohjelmaankin on kirjattu lause, jossa luvataan selvittää mahdollisuus ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävä vero. Politiikanteon perinteiden mukaan terveysveroa selvitetään nyt keskustalaisen valtiovarainministeri Annika Saarikon johdolla.

Elintarvikkeiden verotusta onkin selvitetty moneen kertaan jo edellisissä hallituksissa. Makeisvero oli käytössä vuodesta 2011 vuoteen 2017. Keskustalaisen Juha Sipilän hallitus päätti oman hallitusohjelmansa vastaisesti haudata veron Elintarviketeollisuusliiton rajun painostuksen seurauksena. Keskustalla on ns. ”hyvät suhteet” elintarviketeollisuuteen. Silloinen hallitus oli laskenut veron tuotoksi yli 300 miljoonaa euroa. Myös kokoomuslaisen Alexander Stubbin hallitus oli luopunut aikaisemmin makeisveron suunnitelluista korotuksista.

Nyt kukaan ei kiistä, ei edes keskusta, että terveysvero toisi velkaantuneen valtion kassaan satoja miljoonia. Puhumattakaan kansanterveydellisten menojen pienentymisestä. Kaikesta huolimatta keskustalainen, entinen valtiovarainministeri ja nykyinen elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoi julkisuudessa sokeriveron käyttöönoton olevan erittäin epätodennäköistä ja lisäsi vielä, että verojaoston pitkäaikaisena jäsenenä hän on huomannut sokerin verottamisen vaikeudet.

Samaa säveltä soitti keskustaa lähellä oleva veroprofessori Heikki Niskakangas viime vuoden syyskuussa Helsingin Sanomien mielipidesivuilla.

”Maailmassa on paljon ikäviä asioita, joihin verotus ei pysty. Runsas sokeri, suolan ja rasvan syöminen kuuluu näihin ilmiöihin.”

Lukija jäi ihmettelemään, miten esimerkiksi nykyistä virvoitusjuomavero kerätään sokeripitoisuuden mukaan ja alkoholijuomia verotetaan alkoholin määrän perusteella. Elintarvikkeiden pakkauksissa ilmoitetaan tuotteiden suola- ja rasvapitoisuudet. Ei luulisi olevan mahdotonta verottaa paljon sokeria, suolaa ja rasvaa sisältäviä elintarvikkeita.

Tästä huolimatta Elintarviketeollisuusliiton johtajat Heli Tammivuori ja Marleena Tanhuanpää kirjoittivat HS:n mielipidesivulla viime kesäkuussa: ”Jos verotuksen kohteeksi otettaisiin vielä suola ja rasva, terveysperusteisen veromallien kehittäminen olisi elintarvikevalikoiman laajuus huomioiden äärimmäisen monimutkaista.” Edunvalvontajärjestön edustajat totesivat lisäksi, että yleinen elintarvikevero murskaisi elintarvikealan kilpailukyvyn ja keventäisi kuluttajien kukkaroa. Myös vasemmistoa lähellä oleva Suomen elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen kirjoitti viime syyskuussa blogissaan: ”On tietysti kannatettavaa, että ihmisiä ohjataan terveellisimpiin ruokailutottumuksiin, mutta se ei saa kuitenkaan asettaa kotimaisia työpaikkoja uhatuksi.” Ja lisäsi vielä ”terveysvero helppo esittää, vaikea toteuttaa”.

Vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat laaja-alaista terveysveroa ja oppositiossa myös kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat jonkinasteisen terveysveron kannalla. Hallituspuolueista nihkeimmin veroon suhtautuu keskustapuolue. Haitallisten elintarvikkeiden verotus uhkaa jäädä suutariksi, jos ainoastaan virvoitusjuomien verotus vaihtelisi terveysvaikutusten mukaan vuonna 2023.

Kaikesta huolimatta perinteisessä suomalaisessa joulupöydässä nautitaan rasvaisesta joulukinkusta, suolaisesta graavilohesta ja makeasta glögijuomasta. Verotuksella ei varmasti pystytä vaikuttamaan näihin joka jouluisiin ruokatottumuksiin. Ohjaako haitallisten elintarvikkeiden verotus jatkossa käyttäytymistämme?

Seppo Konttinen

Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.

Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.

Lue myös: Terveysihmisten toiveuni – pitäisikö epäterveellisiä elintarvikkeita verottaa enemmän?

Kommentoi Facebookissa