MAATALOUS Pyhäjoen Parhalahdella Rautalan tilaa luotsaava Toni Kippola on esimerkki isännästä, joka ei ole missään vaiheessa antanut periksi. Metsuriksi kouluttautunut Toni otti kotitilan nimiinsä vuonna 1995.
– Luovuttaminen ei ole käynyt edes mielessä, vaikka alussa tila oli pieni, vain muutama hehtaari peltoa, vähän metsää sekä karsinallinen lampaita. Lampaat pistin lähes saman tien pois ja keskityin 22-vuotiaan innokkuudella viljan- ja heinänviljelyyn.
Ensimmäiset kymmenen vuotta Toni pyöritti tilaansa sivutoimisena, sillä päätoimeentulo tuli metallialan komennushommista.
– Vuodet vieraan leivissä olivat kuitenkin hyväksi ja antoivat samalla aikaa miettiä, miten ja mihin suuntaan tilaa kannattaa lähteä kehittämään, Toni taustoittaa.
Rautalan tilan isäntä ei ole koskaan sulkenut silmiään uudistuksilta. Pyörät täytyy pitää pyörimässä.
– Vahva kehittämisen halu on ollut aina tämän tilan tärkein tienviitoittaja. Toimintasuunnitelma tehdään portaittain, muutamaksi vuodeksi kerrallaan ja muutenkin väljästi, jotta toimintamallia voidaan tarpeen vaatiessa myös muuttaa. Askeleet ovat aina olleet myös pieniä, mutta kuitenkin eteenpäin kantavia. Pidän tärkeänä, että isäntä on isäntä talossaan ja tuntuma tilanpitoon säilyy koko ajan, Toni luonnehtii.
Onnistumisten eteen pitää tehdä töitä
Tonin rakentamat toimintasuunnitelmat ovat kantaneet toivotulla tavalla, sillä tila on saapunut ympärilleen kestävät raamit. Vuodesta 2010 lähtien pinta-alaa on kasvatettu reippaasti, tila siirtyi luomutuotantoon ja toiminta on muutenkin muotoutunut nykyisiin mittoihinsa.
Vuonna 2016 Toni jätti viljanviljelyn ja siirtyi kokonaan nurmiviljelyyn. Viljelyksessä on tällä hetkellä 200 hehtaaria ja lisäksi satapäiselle emolehmäkarjalle on tarjolla sata hehtaaria maisemanhoitokohteita.
– Olen tavattoman tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin. Onnistumisten eteen pitää tehdä kuitenkin paljon töitä ja isoja päätöksiä, mutta samalla rakennettava rinnalle myös varatoimintoja. Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin ja jokaisella tilalla on oltava lisäksi näkymätön laskuvarjo myös mahdollisia notkahduksia ajatellen.
Emolehmätuotannon lisäksi Tonin työkalenteri täytyy myös metsätaloudesta sekä koneurakoinnista. Metsä on hyvä ja yksi parhaimmista sijoituskohteista, sillä heilahduksista huolimatta puu säilyttää arvonsa.
– Erityisesti energia- ja sahapuulla on nyt kysyntää. Mutta tuottoa ei tule ilman työtä ja suunnittelua. Metsässä riittää koko ajan puuhasteltavaa, sillä kasvukunnon ylläpitäminen ei saa jäädä vain puheiden tasolle.
Taito taipuu moneksi
Toni teki pitkään tarvittavat metsätyöt itse ja urakoi ajokoneensa kanssa myös ulkopuolella.
– Aika on rajallinen ja metsämaatakin noin tuhat hehtaaria, joten tein järkivalinnan ja ulkoistin kaikki metsätyöt. Vain seuranta ja tarvittavat työmääräykset ovat vielä omalla pöydällä.
Talousmetsän ohella Rautalan tilalla on muutaman kymmenen hehtaarin verran myös suojelukohteita sekä kolme erillistä maanottoaluetta. Vaikka monisäikeisiin toimintavuosikymmeniin mahtuu paljon myös muutoksia, niin Toni sanoo säästyneensä kuitenkin pahemmilta notkahduksilta.
– Tässä lajissa tarvitaan pelkäämätöntä asennetta sekä nopeaa reagointikykyä. Lisäksi monipuolinen toimintamalli, sammumaton työn nälkä sekä oma osaaminen ovat toimineet parhaimpana pelastuslauttana. Kun itsellä pysyy työkalut kädessä ja taito taipuu karjanhoidon lisäksi myös konepuolelle, niin siinä säästyy paksu nippu seteleitä. Periaatteeni on, että velkataakka pyritään pitämään muutenkin mahdollisimman pienenä. Investoinnit tehdään vain tarpeen, ei tavan mukaan.
Seuraava suurempi investointi on kuitenkin kolmen vuoden sisälle ajoittuva emolehmäpihatto. Samalla tilakeskus siirtyy muutaman kilometrin päähän nykyisestä.
– Keskiössä on eläinten hyvinvointi ja sen parantaminen. Mietinnässä on ollut myös toiminnan muuttaminen osakeyhtiöksi.
- Haastattelu on julkaistu aikaisemmin Suomalainen Maaseutu -lehdessä
Lue myös: Maitotilaa luotsaavilla veljeksillä on selkeä suunnitelma – ”Mitään ei tehdä hetken mielijohteesta”
Kommentoi Facebookissa