Tuloveroja yhteisten asioiden hoitoon kertyi 45,1 miljardia euroa – ”Yritysten tuloskunto oli heikompi”

Yhteisöveron osuus oli suurin Helsingissä, 415 miljoonaa euroa. (Kuvituskuva Fotolia)

Keskimäärin suurimmat veronpalautukset maksettiin Kauniaisissa.

VEROTUS Vuoden 2024 tuloverojen yhteismäärä – sisältäen henkilöiden tuloverot ja yhteisöverot – oli yhteensä 45,1 miljardia euroa, eli 1,3 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2023.

Henkilöiden tuloveroja eli ansio- ja pääomatuloveroja kerättiin viime vuodelta 38,1 miljardia euroa, joka oli noin 1,6 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2023. Ansiotuloverojen määrä kasvoi noin 1,3 miljardilla yhteensä 34,5 miljardiin.

– Vaikka ansiotuloverojen määrä kasvoi vuonna 2024, kasvu hidastui vuoteen 2023 verrattuna. Tämä kertoo siitä, että heikentyvä työllisyystilanne alkoi vuonna 2024 näkyä ansiotuloverokertymässä, sanoo ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta.

Vuonna 2024 pääomatuloverojen määrä nousi 10,3 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Kaikkiaan pääomatuloveroja kertyi vuodelta 2024 maksettavaksi 3,6 miljardia euroa.

– Pääomatuloista kertyvä veropotti voi vaihdella vuosittain reilustikin. Erityisesti luovutusvoitoille suuret vuosimuutokset ovat varsin tyypillisiä, Luokkanen sanoo

Yritykset ja muut yhteisöt maksoivat yhteisöveroa viime vuodelta kaikkiaan 7,0 miljardia euroa. Se on 4,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

– Tämä kertoo siitä, että yritysten tuloskunto oli vuonna 2024 hieman edellisvuotta heikompi. Nimellisesti yhteisöveroa kertyi eniten vuonna 2022, 8,0 miljardia euroa, mutta inflaatiokorjattuna ennätysvuosi on 2000, Luokkanen sanoo.

Yhteisöverosta 76,31 prosenttia menee valtiolle ja loput 23,69 prosenttia jaetaan kunnille. Yhteisöveron kuntaosuus jaetaan kunnille ensi sijassa sen mukaan missä yrityksen toimipaikat ja henkilöstö sijaitsevat, ei kotikuntatiedon mukaan.

Yhteisöveron osuus oli suurin Helsingissä, 415 miljoonaa euroa, ja pienin Getassa, 14 500 euroa. Yhteisöveron määrä kasvoi suhteellisesti eniten Pohjois-Savossa sijaitsevassa Keiteleen kunnassa, +160 prosenttia verrattuna verovuoteen 2023. Vastaavasti yhteisöveron määrä pieneni eniten Etelä-Karjalan Rautjärvellä, -48 prosenttia.

– Pienissä kunnissa yhden suuren, kunnassa toimivan yrityksen poikkeuksellisen hyvä tai huono tulos voi vaikuttaa suuresti kunnan yhteisövero-osuuteen, Luokkanen sanoo.

Luokkanen kuitenkin muistuttaa, että yhteisöveron muutokset näkyvät kuntien verotuloissa viiveellä. Lisäksi kuntien saamien yhteisöveroverotulojen määrä lasketaan aina kahden viimeksi valmistuneen verovuoden keskiarvon perusteella. Näin yksittäisen vuoden poikkeuksellinen tulos ei yksin määritä kunnan saamia yhteisöverotuloja.

Vuodelta 2024 henkilöasiakkaille maksettiin lähes 3,0 miljardia euroa veronpalautuksia kaikkiaan 3,6 miljoonalle asiakkaalle. Jäännösveroja eli mätkyjä henkilöasiakkaille määrättiin vuodelta 2024 kaikkiaan reilut 1,2 miljardia euroa yhteensä 755 tuhannelle asiakkaalle.

– Jäännösveroja tulee usein maksettavaksi silloin, kun henkilöllä on pääomatuloja. Pääomatulojen nousu viime vuonna selittää siten osittain myös jäännösverojen määrän kasvua, Luokkanen sanoo.

Keskimäärin suurimmat veronpalautukset maksettiin verovuodelta 2024 Kauniaisissa 1 520 euroa, Brändössä 1 195 euroa ja Askolassa 1 118 euroa.

  • Vuoden 2024 henkilö- ja yhteisöverotuksen verotiedot tulevat julkisiksi keskiviikkona 12.11.

Lue myös: Kunnat sitoutuvat Länsiradan ensimmäiseen vaiheeseen 400 miljoonalla – näin aikataulu etenee

Kommentoi Facebookissa