RADIKALISOITUMINEN Radikalisoituminen ei ole rikos, mutta jos se johtaa väkivaltaan henkilö voi olla uhka muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Haasteena on, miten toimia radikalisoituneen henkilön kanssa, johon ei voida kohdistaa rikoslain mukaisia toimia.
Väkivaltaisen radikalisoitumisen tehokas ennaltaehkäisy edellyttää, että poliisin toimenpiteiden ohella henkilö voidaan tarvittaessa ohjata myös muiden palvelujen piiriin. Sisäministeriössä on käynnissä Rajapinta-niminen hanke, jossa kehitetään palveluun ohjausta ja yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen välillä.
– Jokaisella virkamiehellä tai viranomaisella, joka saa vihjeen radikalisoituneesta henkilöstä, tulisi olla väylä ja verkostot, jonka kautta henkilö voidaan ohjata eteenpäin. Kukaan ei saa ajatella, että ”tämä ei kuulu minulle” ja antaa asian olla, sanoo hankkeen vetäjä Milla Perukangas.
Rajapinta-hanke käynnistettiin Turun terrori-iskun jälkeen. Turun puukotusten tekijästä oli varoitettu viranomaisia, mutta häneen ei kohdistettu poliisin toimenpiteitä, sillä häneen liittyvä uhka arvioitiin vähäiseksi eikä poliisilla ollut keinoja tai mahdollisuuksia puuttua hänen toimintaansa. Häntä ei myöskään ohjattu muiden palveluiden piiriin, ja tekijän radikalisoituminen jatkui aina siihen pisteeseen, että hän toteutti terrori-iskun.
Turun puukotuksen tutkintaryhmän raportissa, joka julkaistiin kesäkuussa 2018, todetaan, että radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn tarvitaan pitkäjänteistä ja valtakunnallista toimintaa sekä selkeitä menettelyjä.
Valtakunnallinen moniammatillinen Ankkuritoiminta on keskittynyt nuoriin ja siihen, että pystytään katkaisemaan rikoksilla oireilevien nuorten rikoskierre. Vuodesta 2016 lähtien sen piirissä on tehty työtä myös radikalisaation ennaltaehkäisemiseksi siten, kun kansallisessa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa on päätetty.
Ankkuritoiminnan kautta syntyy välitön yhteys kunnan palveluihin. Mallissa työskentelevät yhdessä poliisi, sosiaalihoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja joillakin paikkakunnilla myös nuorisotoiminta on mukana työssä.
– Lähiyhteisön avulla haavoittuvassa asemassa olevat voidaan tavoittaa ja ohjata tuen piiriin ennen kuin esimerkiksi nuori ajautuu väkivaltaiseen toimintaan. Usein ääriliikkeet tarjoavat yksilöille yhteisön johon kuulua ja merkityksen, jonka puolesta toimimalla ihminen kokee osallisuutta.
– Esimerkiksi uskonnolliset yhdyskunnat ovat voimavara, jota ei pidä väheksyä. Ne tavoittavat ihmisiä elämän kriisitilanteissa ja niillä on valmiutta tukea ihmistä ja kulkea rinnalla sekä tarjota psykososiaalista tukea. Viranomaisilla ei myöskään aina ole riittävästi uskonnonlukutaitoa, jota tässä työssä usein tarvitaan, Milla toteaa.
Poliisi on Turun tapahtumien jälkeen kehittänyt organisaationsa sisäisiä prosesseja, ja tavoitteena on, että jokainen poliisille tuleva vihje käsitellään asianmukaisesti. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyssä tarvitaan lisäksi laajempaa yhteistyötä ja osaamista.
Kommentoi Facebookissa