JOKIHELMISIMPUKAT Lokakuussa 2016 Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle tuotiin masentavan oloinen joukko Ähtävänjoesta kerättyjä jokihelmisimpukoita, jotka olivat lajin viimeisimpiä yksilöitä.
Raakut olivat laihoja ja huonokuntoisia vanhuksia, joiden viimeisimmistä lisääntymisen merkeistä kotijoessaan oli kulunut jo kymmenen vuotta. Kun 1980-luvulla joessa oli arviolta 50 000 raakkua, olivat ne huvenneet vuoteen 2016 muutamaan sataan yksilöön.
– Raakut olivat erittäin heikossa kunnossa, eivät reagoineet juuri mihinkään, kertoo raakkujen hoidosta vastaava tutkimusavustaja Hanna Suonia Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta muistellessaan tilannetta, mistä kaksi vuotta sitten aloitettiin.
Nyt tilanne on toinen. Kahden vuoden kuntoutus- ja lemmenloma tutkimusaseman altaissa on mennyt paremmin kuin hyvin.
– Simpukoiden kunto on parantunut valtavasti. Ja kuinka ollakaan, pari viikkoa sitten ensimmäiset raakkujen glokidium-toukat löytyivät altaista. Ensin Isojoesta, sitten Ähtävänjoesta ja Mustionjoesta kerätyistä raakuista aivan muutaman päivän välein. Olihan se mahtava juttu kahden vuoden yrittämisen jälkeen, kuvailee Suonia.
EU Life IP FRESHABIT -hankkeen, Ossi ja Raija Tuuliaisen säätiön, Ekoenergian Ympäristörahaston, WWF:n, Suomen Luonnonsuojelun säätiön ja Ympäristöministeriön tuella alettiin kuntouttaa neljän eteläsuomalaisen jokihelmisimpukkapopulaatiota Konneveden tutkimusasemalla, koska niiden luontainen toukkatuotanto oli heikentynyt tai loppunut kokonaan.
– Kahden vuoden tutkimustyön ja kokeilujen jälkeen olemme onnistuneet ensinnäkin saamaan jokihelmisimpukat kutemaan altaissa, ja toiseksi saamaan jo lisääntymiskykynsä luonnossa menettäneiden raakkukantojen yksilöt kuntoutettua niin, että niiden kyky tuottaa toukkia on palautunut, toteaa Jyväskylän yliopiston professori Jouni Taskinen.
Raakuille syötetään Amerikasta tilattavaa mikrolevävalmisteita, joka on kehitetty sinisimpukoiden ruokintaan. Omaa, paikallista planktonia raakut saavat altaisiin tulevan veden mukana. Itse tuotetun kasviplanktonin kasvattamiseksi on tehty myös kokeiluja ja ensi talvena raakut pääsevät jo herkuttelemaan tuoreella luomulevällä, jonka toivotaan entisestään piristävän näitä suodattamalla ravintonsa hankkivia eliöitä.
– Yksi yksilö suodattaa 50 litraa vettä päivässä. Kun aamulla laitan niille leväseokset altaaseen, värjäytyy vesi tumman vihreäksi eikä sen läpi näe raakkuja eikä pohjasoraakaan. Puoleen päivään mennessä vesi on taas putipuhdasta ja kaikki levä on syöty. Näillä on todella hyvä ruokahalu, toteaa Suonia.
Oleellista on seurata jatkuvasti raakkujen reagointia erilaisiin tilanteisiin. Kun raakku suodattaa vettä, on kuori ammollaan ja se on merkki siitä, että raakku voi hyvin.
– Tänä kesänä otimme vettä enemmän järven pintakerroksesta ja toukokuusta alkaen veden lämpötila korotettiin 17–18 asteeseen. Samalla hankimme voimakkaammat pumput veden pyörittämiseen, kertoo Suonia.
Kallisarvoiset jokihelmisimpukan toukat on nyt istutettu taimenen ja lohen poikasten kiduksille, missä ne elävät ja kasvavat aina seuraavaan kesään saakka. Ilman tarttumista kalaan toukat eivät kehity. Kun toukat ovat kypsyneet lohissa ja taimenissa, irrottautuvat ne kalaisännästään ja vajoavat altaan pohjalle, mistä ne otetaan talteen.
Näitä pieniä simpukanalkuja kasvatetaan sekä Konneveden tutkimusasemalla että Norjassa. Lähelle Bergeniä toimii Austevollin tutkimuslaitos, missä professori Per Jakobsenin johdolla tehdään raakun poikasten kasvatusta laajemmassa mittakaavassa.
Työ ei suinkaan lopu siihen, että raakut tuottavat toukkia ja niistä saadaan kasvatettua pieniä raakkuja. Poikasia pitää kasvattaa vielä 2–3 vuotta ennen kuin ne saavuttavat sellaisen koon, että pärjäävät nykyjokiemme liettyneellä pohjalla. Tulokset myös avaavat aivan uusia mahdollisuuksia jokihelmisimpukan suojeluun.
– Jo menetetyiksi luullut populaatiot voidaan yrittää vielä pelastaa allaskuntoutuksen avulla. Tämä koskee varsinkin Etelä-Suomen raakkukantoja, jotka ovat sukupuuton partaalla, iloitsee Taskinen.
Lue myös: Nämäkin tuli laskettua – Lippajärvessä elää lähes 740 000 isojärvisimpukkaa
Kommentoi Facebookissa