TERVEYS Nuoruudessa koetut mielenterveysongelmat ja sosiaalinen huono-osaisuus ovat polkuja varhaiseen työkyvyttömyyteen silloin, kun vanhemmillakin on ollut ongelmia mielenterveytensä kanssa.
Nuoren työkyvyttömyyden taustalla on usein vanhempien mielenterveyden häiriöistä johtuvaa masennusta tai ahdistuneisuutta. Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL selvittivät polkuja vanhempien mielenterveyshäiriöistä siihen, että lapsi saa työkyvyttömyysetuisuutta varhaisen masennus- tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi.
Lapsen oma mielenterveyden häiriö nuoruudessa selitti yli kolmanneksen tästä yhteydestä ja sosiaalinen huono-osaisuus yli neljänneksen. Sosiaalinen huono-osaisuus nuoruudessa määriteltiin päästötodistuksen alhaisen keskiarvon, toisen asteen tutkinnon puuttumisen ja perheen saaman toimeentulotuen perusteella.
Suurin osa sosiaalisen huono-osaisuuden polusta selittyi sillä, että nuorelta puuttui toisen asteen tutkinto. Nuorilla miehillä havaittiin suora yhteys vanhempien mielenterveyshäiriöiden ja oman masennus- tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi saadun työkyvyttömyyden välillä. Naisilla suoraa yhteyttä ei todettu.
– Naisilla epäsuorat yhteydet olivat voimakkaampia. Nuoruuden mielenterveysongelmat selittivät 55 prosenttia ja sosiaalinen huono-osaisuus 65 prosenttia yhteydestä – osalla siis toteutuvat molemmat polut, sanoo erikoistutkija, dosentti Jaana Halonen Työterveyslaitoksesta.
Halosen mukaan vastaavat luvut olivat miehillä pienemmät: 22 ja 11 prosenttia. Tämä voi osittain selittyä sillä, että miehillä suora yhteys oli vahvempi.
– Olemassa voi olla myös muita syitä ja polkuja, joita emme voineet tällä aineistolla tutkia.
Tutkimustulosten perusteella mielenterveyttä ja sosiaalisesti huono-osaisia tukevia toimenpiteitä on kohdennettava erityisesti sellaisiin lapsiperheisiin, joissa vanhemmalla on mielenterveyden häiriöitä. Tukea tarvitsevat myös mielenterveyshäiriöistä kärsivät nuoret ja ne nuoret, joilla on vaikeuksia toisen asteen tutkinnon kanssa.
Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoa, jossa seurattiin rekisteritietojen avulla 52 182:ta vuonna 1987 syntynyttä lasta 28-vuotiaiksi. Aineisto kattaa laajasti nuoren ja hänen vanhempiensa sosiaali- ja terveystietoja. Tiedot lapsen saamasta kuntoutustuesta tai työkyvyttömyyseläkkeestä 19–28-vuotiaana saatiin Kelan ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä.
Lue myös: Tekoäly tutki rekisterit – työkyvyttömyyseläkeläisen tunnistaa kaksi vuotta ennen eläkkeen alkamista
Kommentoi Facebookissa