IHMISKAUPPA Ihmiskaupan ja sen kaltaisten rikosten uhreja on Rikosuhripäivystyksessä ollut tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana asiakkaana jo 223, kun koko viime vuoden aikana heitä oli yhteensä 144.
Määrä on kasvanut jatkuvasti siitä lähtien, kun Rikosuhripäivystyksessä käynnistettiin vuonna 2015 työmuoto, jossa autetaan erityisesti ihmiskaupan uhreja. Asiakkaiksi on tullut myös muun työvoiman hyväksikäytön uhreja joka vuosi lisää.
Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Pia Marttila kertoo, että lähes kaikilla yhteyttä ottavista rikoskynnys ylittyy.
− Meidän asiakkaita on työskennellyt muun muassa ravintoloissa, siivoojina, rakennuksilla sekä maatalousalalla ja mukaan mahtuu niin työsyrjintää, kiskonnantapaista työsyrjintää kuin ihmiskauppaa, sanoo erityisasiantuntija Pia Marttila.
Monilla on korkea kynnys tehdä rikosilmoitus ja yhä useampi Rikosuhripäivystykseen yhteyttä ottava ei halua ainakaan heti ilmoittaa rikoksesta viranomaisille. Kun uhri hakee apua oikeusteitse, on prosessi useimmiten pitkä ja vaikea.
– Riskinä on, että Suomeen jo syntyneet kahdet työmarkkinat eriytyvät entisestään ja erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja poljetaan systemaattisesti. Kevään uutisointi nepalilaisravintoloista osoitti, että näin on paikoin jo käynyt. Myös siivousalalla työskennelleet asiakkaat ovat kertoneet laajasta eriasteisesta hyväksikäytöstä, kertoo Pia Marttila.
Työvoiman hyväksikäyttörikoksien ja myös ihmiskaupan tunnusmerkit täyttävien tilanteiden tunnistamisessa rikokseksi on edelleen tehtävää. Tämä vaatii työvoiman hyväksikäyttörikosten tuntemusta ja erikoistumista esimerkiksi poliisissa.
− Vaikka kaikki kohtaamamme asiakastapaukset ovat erilaisia, niin yhteistä tapauksille on haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten riippuvuussuhteen hyväksikäyttö. Tyypillisesti hyväksikäytetty ihminen pelkää apua hakiessaan seurauksia, kuten esimerkiksi oleskeluluvan menettämistä, Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä kuvailee.
Kommentoi Facebookissa