ARKKITEHTUURI Keski-Suomen moderni rakennusperintö -näyttely kertoo kuntien ja kaupunkien rakennettua tarinaa. Näyttely kertoo lähiympäristömme tavallisista rakennuksista ja keskisuomalaisen rakentamisen ilmiöistä 1940-luvulta 2000-luvulle. Epätavallisen tavallista -näyttelyssä näyttämölle pääsevät niin kyläkeskustojen ensimmäiset kerrostalot, vehmaiden maisemien ympäröimät tyyppitaloalueet, lääkäritalot ja yhteiskoulut sekä seurakunta- ja ostoskeskukset.
Taajamien ajan saatossa kerroksittain muotoutunut rakennuskanta kertoo arkkitehtuurin kielellä yhteiskunnan kehityksestä sekä vallalla olleista arvostuksista ja ihanteista. Rakennusten sommittelusta, tilajäsentelyistä sekä väri- ja materiaalimaailmasta voi lukea suunnittelun ja rakentamisajankohdan historiaa ja aikakaudelle tyypillisiä tarinoita.
Ajallisesti näyttely jakautuu sotien jälkeisiin 1940–50-lukujen asutuskysymyksiin ja jälleenrakennusvuosiin, 1960–70-lukujen yhteiskunnallista murrosta ilmaiseviin julkisen rakentamisen ja asuntosuunnittelun vuosikymmeniin sekä edellisiä seuranneeseen 1980–90 -lukujen taloudellisen vaurastumisen ja laman aikakauteen. Näyttely luo lopuksi silmäyksen myös nykyhetkeen, jossa korostuvat toisaalta asumisen yksilöllisen ilmaisun valtakausi, mutta myös yhä voimistuva ekologinen ajattelutapa.
Näyttely pohjautuu Keski-Suomen museon kokoamaan rakennustutkimusmateriaaliin, joka on kerätty Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihankkeessa vuosina 2012–2014. Hankkeessa ovat olleet mukana kaikki Keski-Suomen kunnat.
– Modernin rakennusperinnön inventointihanke on ollut uraauurtava maakunnallisesti ja esimerkillinen myös valtakunnallisesti, tukeutuen Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -hankkeeseen, kertoo työskentelyssä tiiviisti mukana ollut maakunnallinen rakennustutkija Päivi Andersson Keski-Suomen museosta.
Inventoinnissa, kuten myös näyttelyssä esiteltävissä kohteissa esiin nousevat erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden synnyttämät rakennustyypit, eli niin sanotun hyvinvointi-Suomen rakentaminen.
Näyttelytarinan aloittaa itseoikeutetusti jälleenrakennuskauden tyyppitalo, johon kiteytyvät sotien jälkeinen asuinalueiden kaavoitus ja asuntotuotannon kehittäminen. Valtakunnan kärkiarkkitehtien johdolla suunnitellut harjakattoiset, lautaverhoillut ja hartiavoimin rakennetut puolitoistakerroksiset tyyppitalorivistöt ovat taajama-alueiden tuttuakin tutumpia näkymiä.
– Kaupunkeihin suunniteltiin samaan aikaan 3–5 kerroksisia tiilimuurattuja, pinnaltaan rapattuja kerrostaloja, joista kiinnostava kokonaisuus löytyy Jyväskylän Yläkaupungin ruutukaava-alueelta, mainitsee Keski-Suomen museon rakennustutkija Saija Silen.
Tyyppitalojen ja kaupunkikerrostalojen kasvatit kulkivat kaupunkien kivikouluihin tai maaseutujen puurakenteisiin opinahjoihin. 1950-luvulla maisemaan kohonneen uuden keskikäytäväkoulun saattoi tunnistaa julkisivussa sijaitsevista päätyikkunoista. Kansakoulujen rakentamisen huippuaika osui suurten ikäluokkien vuosiin 1949–55 ja rakentamiseen käytettiin sekä tyyppipiirustuksia että arkkitehtien yksilöllisiä suunnitelmia.
1960-luvun maaltamuuton myötä tarvittiin kaupunkeihin uusia asuinalueita, joiden rivi- ja kerrostalosuunnittelussa hyödynnettiin moduulirakentamista ja elementtitekniikkaa. Valtakunnallisesti merkittävinä modernin kaupunkisuunnittelun ja asuntorakentamisen alueina kohosivat Jyväskylään Viitaniemen puutarhamainen kaupunginosa sekä Kortepohja, jossa sovellettiin niin sanottua kompaktikaupunkiajatusta. 1970-luku oli aluerakentamisen aikaa ja silloin rakennettiin kasvavia asutuskeskuksia, ”metsäisiä lähiöitä”, joiden läheisyyteen sijoitettiin kouluja, päiväkoteja ja kirjastoja.
Energiakriisin jälkeinen 1980-luvun talous- ja elinkeinoelämän nousukausi näkyi muun muassa liikerakentamisessa taajamien laitamille rakennettuina uudenlaisina kauppakeskuksina, automarketteina sekä tehtaanmyymälöinä.
Keskustojen reuna-alueille 1980–90-luvuilla ahkerasti rakennettujen asuinalueiden katunäkymiä hallitsivat tiiliset omakotitalot. 1990-luvulla omakotirakentamisessa yleistyivät maalatut lautaverhoukset, vaihtelevan kokoiset ikkunat, katokset, syvennykset ja erkkerit, samalla kun valmistalopakettien suosio kasvoi. Myös kerrostalojen julkisivujen pintakäsittely monipuolistui.
– Jyväskylässä Kuokkalan asuinalue on 1980–2000-lukujen tutustumisen arvoinen, modernin rakentamisen moni-ilmeinen ulkoilmamuseo, josta löytyy myös Jyväskylän vuoden 1985 Asuntomessualue, vinkkaa Saija Silen.
Kahden museon yhteistyössä tuottaman näyttelyn käsikirjoituksesta on vastannut rakennustutkija Saija Silen Keski-Suomen museosta ja näyttelyn visuaalisen ilmeen on luonut valokuvaaja Maija Holma Alvar Aalto -museosta. Keski-Suomen modernia rakennusperintöä avataan yleisölle asiantuntijaluennoilla, opastetuilla kaupunkikierroksilla sekä erilaisissa tapahtumissa.
- Epätavallisen tavallista – Keski-Suomen moderni rakennusperintö. Alvar Aalto -museon Galleria 16.3.–20.5.2018
Kommentoi Facebookissa