MATKAILU Kemijärvellä sijaitseva Suomutunturi lukeutuu hiihtokeskuksiin, joiden elinkaari on ollut matkan varrella useampaan kerran katkolla. Kerta toisensa jälkeen Suomu on saanut kuitenkin ilmaa siipiensä alle ja noussut epäilyksistä huolimatta uuteen nousuun.
Näin myös tällä kertaa, vaikka vuoden 2015 syksyllä Hotelli Suomutunturissa raivonnut tulipalo heitti tumman varjon tulevaisuuden ylle.
Traaginen palo tuhosi kokonaisuudessaan muun muassa hotellin vanhan osan, joka käsitti ravintolan, keittiön sekä vastaanottotilat. Myös Suomun maamerkkeihin lukeutunut kotarakennus tuhoutui palossa täysin.
Yrittäjä Kari Tirkkosen mukaan hotellin jälleenrakentaminen on vastatuulista huolimatta kuitenkin alkanut.
– Vahingot ovat mittavia, arviolta noin 8–12 miljoonaa euroa, joten urakka kestää kokonaisuudessaan useampia vuosia. Ensimmäinen vaihe, kuten hotellin vastaanotto ja ravintolatilat on määrä saada valmiiksi vuoden 2019 alkuun mennessä. Kokonaisuus rakentuu pieninä paloina, mutta siitä pidän kuitenkin huolen, ettei Suomun tähti tule sammumaan, yrittäjä Tirkkonen luonnehtii toiveikkaana.
Samppanjanhuuruista biletystä
Palataanpa kuitenkin aikaan ennen Kari Tirkkosta. Suomulla on aina ollut jalansijansa niin kotimaisten kuin ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. Vuosikymmenet kätkevät sisälleen värikkään historian.
Suomun klassikoksi edennyt tarina sai alkunsa vuonna 1965, jolloin matkailuguruna tunnettu Martti Kinnunen, 81, perusti laskettelukeskuksen keskelle ”ei yhtään mitään”.
– Rinteet raivattiin umpimetsään. Olihan se melkoinen veto mieheltä, jolla oli taskussaan opettajan paperit ja kainalossa laskettelusukset. Matkailubisneksestä ei ollut tässä vaiheessa mitään tietoa, mutta intoa sitäkin enemmän, Kinnunen taustoittaa naureskellen.
Rakkaus lajiin viitoitti kuitenkin tien menestykseen ja loi ladun Lapin nykyaikaiselle hiihtomatkailulle. Suomu oli 1970–80-luvulla aikansa ykköskohde ja nousi rakettimaisen nopeasti Suomen parhaaksi hiihtokeskukseksi sekä jetset-kansan bilepaikaksi.
– Panostimme laadun lisäksi myös asiakaspalveluun. Olimme edelläkävijöitä jopa rinnetekniikassa, sillä hankin Suomen ensimmäisen rinnetampparin. Myös hissit olivat maan nopeimmat ja Suomun tuulensuojaisilla rinteillä lausuttiin syntysanat jopa freestylehiihdolle, Martti Kinnunen muistelee.
Suomu ehti kylpeä kansan suosiossa 25 vuotta.
– Vauhti loppui kylmään kyytiin eli 90-luvun lopun lamaan. Rehellisesti sanottuna pankkilainojen korot pistivät meidät polvilleen. Edessä oli konkurssi ja elämäntyön karu loppu, Kinnunen huokaa.
Laatua ja loistoa
Laman jälkeen Suomua yritettiin nostaa monin eri tavoin takaisin jaloilleen. Yrittäjät vaihtuivat tiheään. Hiihtokeskusta kipparoivat vuorotellen niin Spede Pasanen, espanjalaiset liikemiehet kuin Venäjän kasinoistaan tunnettu Pekka Salmikin.
Reilut kymmenen vuotta sitten Suomu siirtyi liikemieskaksikko Ahti Vilppulan ja Kai Mäkelän hoiviin. Miesten välit kuitenkin katkesivat ja Suomu jäi suursijoittaja Vilppulan vastuulle.
Kiinteistösijoittaja Ahti Vilppula ryhtyi kehittämään hiihtokeskusta isolla rahalla. Kemijärvellä oltiin toiveikkaita, että Suomu nousee suosta ja kiillottaa himmenneen tähtensä uuteen loistoon. Alku näytti lupaavalle ja lopputulos oli komea.
Neljässä vuodessa ja yli 20 miljoonalla eurolla syntyi edustuskelpoinen kokonaisuus. Alueelle nousi 32 korkeatasoista, tyylillä ja laadukkailla materiaaleilla sisustettua lomahuoneistoa. Myös hotelli sai korkeatasoisen laajennusosan, jonka kruunasi laatulaitteilla varustettu kuntosali. Puitteet rakennettiin kestämään kovemmankin luokan vertailun.
Vuonna 2012 isolla rahalla uusittu hiihtokeskus oli valmiina uuteen nousuun, mutta rakennustarkastajat eivät hyväksyneet tehtyjä töitä. Suomun ”avajaiset” siirtyivät vuodella, mutta lystiä kesti kuitenkin vain vuoden 2014 pääsiäiseen saakka.
Kaikki tapahtui nopeasti ja loppu oli täysin odottamatonta.
Lysti loppui lyhyeen
Suomutunturi oli vielä viikonlopun alkumetreillä täynnä iloista hiihtokansaa. Majoitus oli loppuunmyyty ja hiihtohisseille pitkät jonot. Hienossa ja hiljattain uusitussa miljoonahotellissa soi musiikki ja tarjoilijoilla oli kova kiire.
Toisena pääsiäispäivänä tämä kaikki oli poissa. Hotellin ovet olivat lukossa ja hissit pysäytetty. Henkilökunta oli yhtä hämillään kuin aamupalalle saapunut hiihtokansakin. Suomun toiminta oli pysähtynyt kuin seinään.
Villit huhut pyörähtivät käyntiin. Syitä haettiin ja selvityksiä vaadittiin. Turistit olivat pettyneitä ja osa heistä jopa raivoissaan. Mitä tapahtui?
Kemijärveläisen ex-poliitikon, silloisen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Heikki Nivalan mukaan valot sammuivat, kun rahat loppuivat.
– Käytännössä hotellin ja Suomun rinnetoiminnot omistavalla yhtiöllä oli ollut jo pidemmän aikaa maksuvaikeuksia. Ongelmat johtivat toiseen ja lopputuloksena oli ovien lukitseminen. Tämä oli suuri pettymys, sillä alku näytti todella lupaavalle, Nivala muistelee.
Kemijärven puolestapuhujana tunnetun Heikki Nivalan mukaan Suomutunturia kohdannut epäonni on näkynyt suoraan niin kaupungin taloudessa kuin työttömyysluvuissakin. Myös uskottavuus on ollut koetuksella.
– Hiihtokeskus on tärkein matkailukohteemme. Suomu on työllistänyt parhaimmillaan kymmeniä ihmisiä, joten luvut ovat hyvin merkittäviä Kemijärven kokoisessa kaupungissa.
Syvä railo matkailuun
Hiihtokeskuksen kehittäminen on keventänyt vuosien saatossa myös muulla tavoin kaupungin kassaa. Ex-poliitikko Nivalan mukaan kaupunki on rakentanut alueelle muun muassa lämpölaitoksen sekä katu- ja viemäriverkoston.
– Suomu on Kemijärven kruunu, joten investoinnit eivät ole menneet hukkaan. Henkilökohtaisesti olen tavattoman iloinen, että hiihtokeskus elää jälleen uutta nousukautta. Toivottavasti Suomua vaivannut epäonni vain vihdoin ja viimein päättyisi. Vastatuulet ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoisia ja ennen kaikkea kovia, Nivala toivoo.
Kemijärvellä asuva Kinnunen sen sijaan luonnehtii vuosien takaista episodia ”tragikoomilliseksi farssiksi”.
– Olihan se melkoista touhua. Suomutunturin hiihtokeskus laittoi luukut kiinni kesken parhaimman sesongin. Samalla myös laskettelukeskuksen johto katosi maan alle. Sanoin silloin ja korostan edelleen, ettei tämän suuruusluokan liiketoimia voida hoitaa sivutoimisesti. Etätyö on muotia, mutta ei sovi kuitenkaan hiihtokeskuksen kipparointiin.
Tie tunturiin oli vuoden ajan hiljainen, autio oli myös tunturikeskuksen pihamaa. Polku hotelliin oli koskematon ja lumen peitossa. Korkeat kinokset peittivät alleen myös ison aurinkoterassin ja reitin suksivuokraamoon. Kaikkialla oli hiljaista ja loisto hukkunut korpeen.
Aavemainen hiljaisuus jatkui myös mökkiteillä. Komeiden loma-asuntojen pihamaat olivat auraamattomia. Vain jänisten jäljet kertoivat elollisesta elämästä.
Tolpan nokkaan naulatut ”Myytävänä”-kyltit kertoivat omaa karua kieltään hiihtokeskuksen tilanteesta. Kemijärven ylpeydenaihe ja paikkakunnan vahvin matkailuvaltti oli muuttunut lyhyessä ajassa Lapin kummajaiseksi. Autio miljoonahotelli ja hiljentyneet hissit olivat repineet syvän railon koko Itä-Lapin matkailuun.
”Kiinalaiset rakastavat Suomea!”
Vuoden ajan Suomun ympärillä pyöriteltiin peukaloita ja tehtiin samalla hiljaista surutyötä hiihtokeskuksen kohtalosta. Vierailijat olivat vähissä. Harvakseltaan joku ohikulkija saattoi pysähtyä rinteen juurelle muistelemaan menneitä ja päivittelemään 80-luvun vauhdikkaimman mutkamäen kohtaloa.
Vain ne, joilla on alueella oma mökki sekä sammumaton rakkaus hiljaisuuteen, pitivät Suomu-toivoa yllä.
Vuoden 2015 kesällä Suomun ylle syttyi kuitenkin toivon tähti, kun hiihtokeskuksen ruoriin tarttui pitkän linjan matkailuyrittäjä Kari Tirkkonen. Matkatoimistoalalla kannuksensa ansainneen Tirkkosen kosketuspinta matkailuun on hyvin moniulotteinen.
– Olen tehnyt vuodesta 1999 lähtien yhteistyötä myös kiinalaisten kanssa. Olimme aikoinaan ensimmäisten joukossa, jotka toivat aasialaisia matkailijaryhmiä Suomeen, yrittäjä Tirkkonen taustoittaa.
Tirkkonen ja hänen kiinalainen puolisonsa Qian Yang-Tirkkonen ovat perustaneet aasialaisten matkailijoiden palvelemiseksi myös linja-autoyhtiön, ostaneet sightseeing-laivan sekä investoineet Helsinkiin matkamuistomyymälän.
– Suomu oli luonnollinen jatkumo yrityspaketillemme. Tiedämme mitä kiinalainen haluaa ja miten heidän matkailunsa tulee muuttumaan. Aikaisemmin aasialaiset halusivat nähdä useita maita lyhyessä ajassa, mutta nykyisin viipymät erityisesti talvikohteissa kasvavat, Tirkkonen tietää kertoa.
Mutta vain muutama kuukausi siitä, kun Tirkkonen oli tarttunut Suomun ohjaksiin, hiihtokeskusta kohtasi tragedia. Tulipalo tuhosi kaikki ravintolatilat ja puolet hotellista.
– Se oli katastrofaalinen sokki. Olimme päässeet erinomaiseen alkuun ja kaikki oli niin selvää. Nyt elämme toisenlaista arkea, sillä viimeiset kaksi vuotta olemme taistelleet vakuutusyhtiön kanssa. Riita aiheuttaa viivästyksiä ja paljon haasteita, mutta periksi en anna. Luotan siihen, että asioilla on tapana järjestyä.
Tragediasta ja oikeudenkäynneistä huolimatta Kari Tirkkonen tekee kaikkensa, jotta Suomutunturin suuntaan tulevaan turistivirtaan ei tule katkoksia. Ravintola rakennettiin väliaikaisesti kuntosaliin ja keittiö toimii vanhassa miehistökontissa.
– Onneksi palo ei tuhonnut Suomun sielua. Lisäksi rinteet lukeutuvat profiililtaan Suomen kärkikaartiin. Pienellä ehostuksella ne saadaan nostettua nykyiset vaatimukset täyttävälle tasolle. Hihat on nyt kääritty, joten täältä tullaan taas, Tirkkonen lupaa toiveikkaana.
- Suomutunturin kotisivut löydät klikkaamalla tästä
Kommentoi Facebookissa