TURVALLISUUS Viime viikolla nousi kohu Rikosseuraamuslaitoksen tiedottaessa, että Suomen vankiloissa oli tehty väkivaltaiseen ekstremismiin – aatemaailmaan perustuvaan väkivaltaan – ja radikalisoitumiseen liittyvä havainto 84 henkilön osalta.
Henkilöistä 45 on edelleen vankilassa ja 39 henkilöä on vapautettu tai poistettu maasta. Tiedot selviävät Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen tunnistamisprojektin väliraportista.
Suomen vankiloissa on tapahtunut muun muassa muslimitaustaisten vankien tekemiä pahoinpitelyjä, joilla epäillään olleen uskonnollinen peruste. Lisäksi on havaittu, että ääri-islamiin liitettäviä terrori-iskuja on juhlittu vankiloissa.
Suomessa ilmiö koskettaa pääosin ulkomaalaistaustaisia vankeja. Rikosseuraamuslaitoksen vuoden 2016 tilastollisesta vuosikirjasta selviää, että ulkomaalaisten vankien määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut 75 prosenttia ja heidän osuutensa kaikista vangeista on noussut 17 prosenttiin.
Vuonna 2016 tehdyn vankirakennekartoituksen mukaan noin 25 prosenttia ulkomaalaisista vangeista oli virolaisia ja noin 10 prosenttia irakilaisia. Kaikkiaan eri kansalaisuuksia oli 65. Ulkomaalaisista puolet oli tuomittu huumausainerikoksista.
Neljä vankia kymmenestä on tuomittu väkivaltarikoksista. Henkirikoksista tuomittujen osuus on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana 20 prosentista 24 prosenttiin, mutta vuonna 2016 tapahtui käänne ja heidän osuutensa laski 21 prosenttiin. Pahoinpitelyrikoksista tuomittujen osuus on 2010-luvulla ollut laskusuunnassa.
Noin kolme prosenttia vangeista oli tuomittu seksuaalirikoksesta 2000-luvun puolivälissä. Kymmenen vuotta myöhemmin heidän osuutensa oli viisi prosenttia.
Vankien päivittäinen keskimäärä alkoi laskea 2000-luvun puolivälissä. Vuonna 2016 lasku kuitenkin pysähtyi ja vankien määrä kääntyi nousuun. Vuonna 2016 vankeja oli päivittäin keskimäärin 3 120, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vankiluvun nousu tapahtui pääasiassa vankeusvankien ryhmässä.
Migrin mukaan vakavaankaan rikokseen syyllistynyttä ei voida poistaa maasta, jos häntä uhkaisi kotimaassaan kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tämä niin kutsuttu palautuskielto, jota Maahanmuuttovirasto noudattaa, perustuu Suomen perustuslakiin, ulkomaalaislakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Vaikka turvapaikanhakija ei Suomessa tehdyn rikoksen vuoksi joutuisi poistumaan Suomesta, hän joutuu kärsimään mahdollisen rangaistuksen tehdystä rikoksesta Suomessa.
Karkottamispäätöksiä tehtiin viime vuonna 430 kappaletta, yleisin peruste oli luvaton oleskelu. Rikosperusteisia karkotuksista oli noin kolmasosa. Päivän Lehden kattavamman artikkelin ulkomaisten henkilöiden karkotuksista löydät tästä.
Kommentoi Facebookissa