RAKENTAMINEN Pälkäne on tunnettua soranottoaluetta, ja aikoinaan oli soramonttu myös Takojanpolun varressa. 1980-luvulla soramonttu täytettiin jätteellä ja päälle kipattiin muutama metri soraa. Näin syntyi tontti, jolle rakennettiin neljän asunnon rivitalo vuonna 1988.
Kun soramonttuun kuskattu jäte lahosi, tontti alkoi vajota ja samalla vajosi myös tontille rakennettu rivitalo. Se muuttui asumiskelvottomaksi, ja asukkaille koitui satojen tuhansien eurojen vahingot. Asukkailla oli pankkilainaa kelvottomaksi muuttuneesta asunnosta, ja lisää maksettavaa tuli siitä, kun kaikkien oli pakko hankkia uusi asunto.
Pälkäneen kunta oli myynyt vanhan kaatopaikan päälle syntyneen tontin asunto-osakeyhtiölle, joka rakensi tontille rivitalon. Nyt huoneistoissa yksi nurkka on 20 senttiä alempana kuin toinen. Seinät halkeilevat, ja eristeet pursuavat huoneistosta toiseen.
– Kunta väittää myyneensä rakennuskelpoisen tontin, sanoo vajonneen rivitalon isännöitsijä Veikko Tiainen.
Asukkaiden kertoman mukaan kunnassa tiedettiin, että tontti oli vanhan kaatopaikan päällä. Kunta ei suostunut vahingon maksumieheksi. Asukkaat veivät jutun tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asukkaat vaativat Pälkäneen kunnalta 600 000 euroa korvausta vahingosta.
– Periksi ei anneta, isännöitsijä sanoo.
Oikeudessa asukkaiden kutsumina todistajina on professoritason asiantuntijoita.
– He ovat vahvasti sitä mieltä, että Pälkäneen kunta on aiheuttanut vahingon, sanoo isännöitsijä.
Tapauksen oikeuskäsittely alkaa maanantaina, ja käsittelyyn on varattu kolme päivää. Voi hyvinkin olla, että juttua puidaan korkeinta oikeutta myöten. Kuka ikinä maksumieheksi joutuukin, jo pelkät oikeudenkäyntikulut ovat kovat. Hankalissa jutuissa hävinneen osapuolen saama lasku voi olla kymmeniä, jopa satoja tuhansia euroja.
– Pälkäneen kunnan on hyvä käydä oikeutta, kun valtiolta tulee 3,8 miljoonaa koronatukiaisia. Niillä on hyvä käydä oikeutta kuntalaisia vastaan, kuittaa isännöitsijä Veikko Tiainen.
Pälkäneen kunta on kommentoinut asiaa sen verran, että kunta on tiedottanut myöntäneensä rivitalon osakkaille kaksi vuotta lisäaikaa talon purkamiseen.
Vanha kaatopaikka ei ole parasta mahdollista rakennusmaata. Se todettiin myös Tampereella. Sielläkin kaupunki myi kaatopaikan päälle syntyneen tontin rivitaloyhtiölle. Talo vajosi ja muuttui asumiskelvottomaksi. Kaupunki lunasti tontin ja rakennuksen, eikä oikeudenkäyntiä tarvittu.
Samalla suunnalla ilmeni talon sortumisvaara myös viime vuoden helmikuussa. Tampereen Kaarilassa jyrkkään rinteeseen rakennetun talon alta maat vyöryivät alamäkeen. Talo meni asumiskelvottomaksi, ja asukkaat joutuivat evakkoon. Kaarilan taloon rakennetaan parhaillaan uusia perustuksia sortuman puolelle, ja ennen pitkää asukkaat pääsevät palaamaan koteihinsa.
Lue myös: Eristäisitkö talosi rahkasammaleella tai turpeella? – Rakennuseristeiden ekologisuus kiinnostaa
Kommentoi Facebookissa