Uusi tutkimus – laulaminen auttaa kuntoutumaan aivoverenkiertohäiriön jälkeen

Terapiaa on toteutettu yksilöterapiassa, mikä vaatii paljon resursseja. (Kuvituskuva Fotolia)

Uusia, tehokkaita kuntoutusmuotoja tarvitaan, mutta laulun käyttämistä kuntoutuksessa on tutkittu vähän.

TERVEYS Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamasta afasiasta, eli vaikeudesta ymmärtää tai tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä, kärsii arviolta 40 prosenttia aivoverenkiertohäiriön saaneista henkilöistä. Puolella heistä oireet jatkuvat vielä vuoden kuluttua sairastumisesta.

Afasia vaikuttaa laajasti sairastuneen toimintakykyyn ja elämänlaatuun ja johtaa herkästi sosiaaliseen eristäytyneisyyteen.

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan lauluun perustuvalla ryhmämuotoisella kuntoutuksella on mahdollista tukea sairastuneen kommunikaatiota ja puheentuottoa sekä lisätä sosiaalista aktiivisuutta jopa sairauden kroonisessa vaiheessa. Myös tutkimukseen osallistuneiden läheisten kuormittuneisuuden kokemus väheni selvästi.

– Tutkimuksemme on ensimmäinen, joissa myös läheiset osallistuvat kuntoutukseen ja heidän psyykkistä hyvinvointiaan arvioitiin, tutkijatohtori Sini-Tuuli Siponkoski kertoo.

Entuudestaan tiedetään, että laulutaito voi säilyä vaikeassakin afasiassa. Laulun ja kuorolaulun käyttämistä afasian kuntoutuksessa on kuitenkin tutkittu melko vähän.

– Tutkimuksessamme hyödynnettiin monipuolisesti erilaisia laulamiseen liittyviä elementtejä kuten kuorolaulua, melodista intonaatioterapiaa sekä tabletilla harjoittelua, väitöskirjatutkija Anni Pitkäniemi tarkentaa.

Melodisessa intonaatioterapiassa puheen tuottoa harjoitellaan vaiheittain melodiaa ja rytmiä hyödyntäen siten, että laulamisesta edetään kohti puheen tuottoa. Tutkimuksessa kuntoutustilanteiden ohjaajina toimivat koulutettu musiikkiterapeutti ja koulutettu kuoronjohtaja.

Afasian kuntoutuksessa on käytetty puheterapian ohella jonkin verran edellä kuvattua melodista intonaatioterapiaa. Terapiaa on toteutettu yksilöterapiassa, mikä vaatii paljon resursseja.

Tuoreiden tulosten perusteella ryhmämuotoista laulupohjaista kuntoutusta kannattaisi tutkijoiden mukaan hyödyntää terveydenhuollossa osana afasiakuntoutusta.

– Puheen tuottamisen harjoittelun lisäksi ryhmämuotoinen kuntoutus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vertaistukeen niin sairastuneille kuin heidän läheisilleen, Sini-Tuuli Siponkoski vahvistaa.

Lue myös: Päivystysten potilasvahingot tutkittiin – suurin osa johtui viivästymisistä diagnoosissa

Kommentoi Facebookissa