KORUT Kalevalaisten Naisten Liiton elokuussa alkava Maalöydöstä koruksi -tutkimushanke selvittää kulttuurien kohtaamisia sekä ihmisten ja esineiden liikkuvuutta Suomessa viikinkiajalta varhaiseen keskiaikaan. Hankkeeseen on saatu 150 000 euron apuraha Suomen Kulttuurirahastolta.
Hankkeessa tarkastellaan ajanjaksoa noin 800–1000 vuotta sitten. Tutkijat selvittävät, mitä tuon ajan korut kertovat pukeutumisesta, asusteista ja esineiden raaka-aineista. Uutena tutkimuskohteena ovat useat korut, joita metallinetsinharrastajat ovat viime vuosina löytäneet Suomessa.
Lisäksi tutkitaan Museoviraston arkeologisten ja Suomen kansallismuseon historiallisten kokoelmien vanhoja aineistoja. Tutkittavana ovat muun muassa naisen hauta Liedon Ristinpellosta ja pienen tytön hauta Maskun Humikkalan ristiretkiajan kalmistosta. Tutkijat selvittävät, millaisia metalliseoksia koruihin käytettiin ja mitä kauppareittejä pitkin raaka-aineet, korut ja pukeutumisen virtaukset Suomeen tulivat.
Koruissa ja vaatteiden spiraalikoristeissa käytettyjen metalliseosten tutkiminen tuo tietoa esineiden valmistustavoista ja -alueista sekä metallien kierrättämisestä. Tekstiilien kuitututkimus kertoo kaupankäynnistä ja kulttuuriyhteyksistä ja myös pukuja käyttäneiden ihmisten liikkuvuudesta. Tutkimuksella saadaan tietoa, miten viikinkiajan ja varhaisen keskiajan kauppareitit vaikuttivat Suomen asukkaiden arkeen ja pukeutumiseen.
Monitieteisessä tutkimuksessa ovat mukana Kalevalaisten Naisten Liitto, kaksi Helsingin yliopiston arkeologia, Museoviraston arkeologiset kokoelmat, Suomen kansallismuseon konservointiyksikkö sekä Aalto-yliopiston Nanomikroskopiakeskus.
Lue myös: Levänluhdan vainajien korujen tyyli on kotimaasta – kuparin jäljet johtavat Etelä-Eurooppaan
Kommentoi Facebookissa