Vaatteiden päätymisessä uudelleen käyttöön on parantamisen varaa – jopa viidesosa heitetään roskikseen

Yleisimmin vaatteet päätyvät käytön jälkeen lahjoituksena hyväntekeväisyyteen. (Kuvituskuva UFF)

Ympäristön ja talouden kannalta on paras vaihtoehto, että vaate käytetään uudelleen sellaisenaan.

KIERRÄTYS UFF kertoo uuden tutkimuksen osoittavan, että joka viides käytöstä poistettu vaate heitetään sekajätteeseen poltettavaksi. Vajaa kolmannes (käytöstä poistetuista vaatteista lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

Liki kaikki suomalaiset olivat kiinnostuneita siitä, mitä käytöstä poistetuille vaatteille tapahtuu. Kuitenkin vain 54 prosenttia tiesi, miten käytöstä poistettujen vaatteiden elinkaari lahjoituksen jälkeen jatkui. Hieman yli puolet suomalaisista ei tiennyt, että tekstiilijätteiden keräys tuli Suomessa pakolliseksi tämän vuoden alussa – mitä nuorempi henkilö, sitä heikompi tietämys oli.

Suomalaisten tietämys vaatekeräyksestä ja siitä, mihin käytöstä poistetut vaatteet kannattaa ensisijaisesti ohjata, vaihtelee suuresti. Peräti 20 prosenttia käytöstä poistetuista vaatteista heitetään roskikseen sekajätteen mukana poltettavaksi, vaikka tutkimuksen mukaan suomalaisten mielestä tärkeimmät vaatelahjoittamisen hyödyt ovat jätteen ja ympäristökuormituksen vähentäminen.

Yleisimmin vaatteet päätyvät käytön jälkeen lahjoituksena hyväntekeväisyyteen, luku on 29 prosenttia. Poistotekstiilikeräykseen, josta vaatteet ohjataan silputtavaksi materiaaliksi, päätyy 18 prosenttia vaatteista. Lähipiirille vaatteista annetaan 13 prosenttia, tuntemattomille 2 prosenttia ja itse myydään 11 prosenttia.

Pieni osa vastaajista ei osannut kertoa, miten suuri osuus omista, käytöstä poistetuista vaatteista jakautuu eri käyttökohteiden välillä. Ympäristön ja talouden kannalta on aina paras vaihtoehto, että vaate käytetään uudelleen sellaisenaan.

– Vaatteiden hyödyntäminen materiaalina uusiksi tekstiilikuiduiksi tai raaka-aineeksi muihin tuotteisiin on sekin hyvä asia, mutta sen pitäisi kuitenkin olla vasta toissijainen vaihtoehto. Vaatteet tulisi aina ensin lajitella uudelleen käyttöä ajatellen ja vasta sen jälkeen muihin tarkoituksiin, kuten raaka-aineeksi. UFF lajittelee vaatteet aina uudelleen käytön näkökulmasta ja keräyslaatikoihin voikin laittaa vaatteita, joiden osoitteesta ei ole itse varma. UFF hoitaa lajittelun ja ohjaamisen uudelleen käyttöön, sanoo UFF:n toimitusjohtaja Virve Groning.

Vain hieman yli puolet suomalaisista tietää, että kerääjästä ja keräyksen tarkoituksesta riippuen lahjoitetut vaatteet joko käytetään uudelleen sellaisenaan, tai saatetaan jopa silputa uuden materiaalin raaka-aineeksi tai poltetaan energiaksi.

Tulokset käyvät ilmi UFF:n kesäkuussa Taloustutkimuksella teettämästä Vaatelahjoittaja 2023 -tutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi 1097 ihmistä.

Lue myös: Kuluttajista neljäsosa elää talouden äärirajoilla – puolella pelivaraa enimmillään sata euroa kuukaudessa

Kommentoi Facebookissa