JÄÄKIEKKO Helsingistä noin 700 kilometrin päässä sijaitsevalla Valko-Venäjällä kuohuu. Presidentti Aleksander Lukashenko, valkovenäjäksi Aljaksandr Lukashenka, on tukahduttanut demokratiaa vaativan opposition mielenosoituksia kovin ottein.
Lukashenka voitti sunnuntaina järjestetyt presidentinvaalit saatuaan äänistä noin 80 prosenttia. Hän on hallinnut Valko-Venäjää itsevaltaisin ottein vuodesta 1994 lähtien ja tulee pitämään vallastaan kiinni niin pitkään kuin pystyy.
Ulkomaisia vaalitarkkailijoita ei Valko-Venäjälle päästetty. Vaalien rehellisyys on yhtä uskottavaa kuin Lukashenkan synnyinmaan Neuvostoliiton vakuuttelut ylivertaisesta elintasostaan ja demokraattisuudestaan kapitalistiseen länteen verrattuna.
Mikään salaisuus ei ole, että valkovenäläiset ovat saaneet Lukashenkan hallinnosta tarpeekseen. Koronakriisin aikana tyytymättömyys Lukashenkaa kohtaan on vain kasvanut, eivätkä hänen vastustajansa enää pelkää poliisia.
Vaalien jälkeen Lukashenka valmistautuu ensi keväänä järjestettäviin jääkiekon MM-kisoihin. Kansainvälinen Jääkiekkoliitto IIHF on myöntänyt Lukashenkan hallitsemalle Valko-Venäjälle kisat jo toisen kerran seitsemän vuoden sisään.
Edellisen kerran MM-jääkiekkoa pelattiin Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä 2014. Tuolloin järjestelyt onnistuivat hyvin, vaikka massiiviset turvatoimet herättivät länsimaisissa kisavieraissa kritiikkiä.
Minsk yllätti kisavieraansa. Kaunis kaupunki hienoine ravintoloineen ja ostoskeskuksineen ei vastannut stereotypioita, joita Neuvostoliiton ulkoilmamuseoksi mielletty Valko-Venäjä toi mieleen. Kaupunkiin rakennetut uudet jäähallit olivat Euroopan komeimpia.
Tosin kisavieraiden seuraan hakeutui epäilyttävän hyvää englantia puhuneita minskiläisiä. Mikään salaisuus ei ollut, että Valko-Venäjän salainen poliisi KGB operoi kisojen aikaan täydellä tehollaan.
Myös Neuvostoliitossa salaisen poliisin nimenä oli KGB. Venäjällä salaisen poliisin nimenä on nykyään FSB, mutta Valko-Venäjällä luotetaan yhä vanhan ja varsin tehokkaasti toimineen organisaation nimeen.
Lukashenka on jääkiekkofani. Hän pelaa itsekin. Miehen egosta kertoo, että hän pelaa joukkueessaan numerolla 1.
Vuoden 2014 jääkiekon MM-kisat olivat Lukashenkan voimannäyte omalle kansalleen. Kisat onnistuivatkin hyvin ja viiden vuoden ajan kisojen jälkeen diktatuurin valta olikin Valko-Venäjällä aika lailla vakaa.
Vuonna 2017 IIHF myönsi 2021 MM-kisat Minskille ja Latvian pääkaupungille Riialle. Vastaehdokkaana ollut Suomi jäi äänestyksessä kakkoseksi ja sai tyytyä olympiavuonna 2022 järjestettäviin MM-kisoihin.
Juttuvinkki: Käsittämätön juttu – Leijonat hävisi olympialaisissa vain yhden erän ja jäi pronssille
Miksi Valko-Venäjä oli parempi ehdokas kuin Suomi? Sitä voi kysyä IIHF:n puheenjohtajalta Rene Faselilta.
Venäjä ja Valko-Venäjä ovat lisänneet vaikutusvaltaansa IIHF:ssä. Nykyajan ammattilaisurheilussa raha tietenkin ratkaisee. Jääkiekko on Euroopassa kuitenkin marginaalinen urheilulaji ja Venäjä on tehnyt paljon ansiokastakin työtä jääkiekon suosion kasvattamiseksi.
Venäjä pelaa alkulohkonsa tietysti Minskissä ja Valko-Venäjälle on tulossa ensi keväänä valtavasti venäläisturisteja. Valko-Venäjällä pelattava MM-turnaus on Venäjälle käytännössä kotiturnaus.
Vuoden 2014 MM-finaalissa Venäjä voitti Suomen 5-2. Paikan päällä oli yli 10 000 venäläiskatsojaa, joukossa myös maan presidentti Vladimir Putin. Venäjä oli finaalissa parempi, mutta suomalaisille jäi jossiteltavaa muutamista epämääräisistä Venäjän eduksi menneistä tuomaripäätöksistä.
Ukrainan sota alkoi keväällä 2014 Venäjän miehitettyä Krimin. Patrioottisella venäläisyleisöllä oli katsomossa Krim-tekstillä varustettuja lippuja.
IIHF:n säännöissä kielletään poliittisten viestien esittäminen MM-kisakatsomoissa. Ennen Lukashenkan hallintoa Valko-Venäjällä 1991-1994 käytössä olleet ja nykyään opposition mielenosoituksissa käytössä olevat punavalkoraidalliset liput poistetaan kyllä katsomoista, mutta 2014 MM-kisoissa Krim-tekstillä varustettuja Venäjän lippuja ei katsomoista ole poistettu.
Nyt IIHF valmistautuu Lukashenkan näytelmään numero kaksi. MM-kisojen ratkaisupelit on määrä pelata jälleen Minskissä.
Armonaikaa on Lukashenkalla vielä yhdeksän kuukautta, mutta Valko-Venäjän levottomuudet sekä surkea koronatilanne tuovat kisojen ylle kuitenkin tummia pilviä. Jos kisat olisivat ohjelmassa syksyllä, tultaisiin ne todennäköisesti perumaan maan poliittisten levottomuuksien takia, vaikka koronaa ei olisi.
Sveitsille myönnetty tämän vuoden MM-jääkiekko peruttiin jo koronapandemian takia. Toisiin peruttuihin MM-kisoihin IIHF:llä ei olisi enää varaa.
Kisaisännästä IIHF joutuu vielä keskustelemaan. Sponsorit tuskin ovat kuitenkaan tyytyväisiä, jos MM-jääkiekkoa pelataan Valko-Venäjällä. IIHF on riippuvainen myös läntisestä rahoituksesta.
Jos Suomi osallistuu Valko-Venäjällä järjestettävään MM-jääkiekkoon, herättää asia Suomessa varmasti poliittista kuohuntaa. Leijonat pelaa alkulohkonsa Riiassa, mutta Valko-Venäjä on toinen kisajärjestäjä ja Leijonat saattaisi joutua Minskiin jo puolivälierävaiheessa.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Jokerit aloittaa Valko-Venäjällä – ilmoittaa pelaavansa KHL-otteluita Helsingissä
Kommentoi Facebookissa