Valkoposkihanhet aiheuttavat miljoonavahingot pelloille – toistaiseksi yhtään lintua ei ole saanut ampua

Valkoposkihanhia pellolla Pohjois-Karjalassa.

Valkoposkihanhia pellolla Pohjois-Karjalassa. (Kuva Asko Miettinen)

MTK:n johtokunta vaatii ympäristöministeriöltä järeitä keinoja hanhituhojen vuoksi.

MAATALOUS Valkoposkihanhien aiheuttamat maatalousvahingot ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tänä keväänä lukuisien tilojen rehusato on jo menetetty hanhien vuoksi.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n johtokunta vaatii, että ympäristöministeriö sallii tuhoja aiheuttavien hanhien poistamisen pelloilta välittömästi ja että viljelijöille myönnetään täydet korvaukset hanhituhoista. Ympäristöministeriön on MTK:n mukaan myös syytä uusia vahinkojen korvausperusteet, lisäksi valkoposkihanhien suojelua koskevia EU-säädöksiä tulee muuttaa.

Valkoposkihanhet laiduntavat säilörehunurmet ja syysviljat sekä kaivavat pellosta kevätkylvöjen viljat, herneet, härkäpavut ja sipulit. Valkoposkihanhituhoista kärsivien viljelijöiden tekemä työ ja tuotantopanokset muuttuvat hanhen ulosteeksi. MTK toteaa, että joillakin tiloilla joudutaan harkitsemaan karjataloudesta luopumista. Tilanteen korjaaminen ostorehuilla ei ole mahdollista eivätkä korvaukset huomioi laatumenetyksiä.

Pelkästään viime vuonna korvattiin valkoposkien maatalousvahinkoja vuodelta 2018 yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa. Pahimmillaan ongelma on Pohjois-Karjalassa, jonka osuus korvauksista oli 90 prosenttia. Tilanne on paikallisesti erityisen tukala. Vahingot kohdistuvat maantieteellisesti samoille alueille keväisin ja syksyisin vuodesta toiseen ja määrät kasvavat jatkuvasti.

Pelkästään lintujen karkottamiseen tarvitaan pääsääntöisesti viranomaisen lupapäätös. Toistaiseksi yhtään valkoposkihanhea ei ole saanut ampua. Ensimmäinen poikkeuslupa on mahdollisesti tulossa syksylle.

MTK esittää, että hanhien välitön poistaminen tuhoista kärsiviltä pelloilta metsästämällä tulisi sallia Suomessa. Esimerkiksi Virossa suojametsästys on sallittua EU:n nykyistenkin direktiivien puitteissa kansalliseen lainsäädäntöön perustuen.  Jatkossa valkoposkihanhi tulisi siirtää lintudirektiivin liitteeseen II/1, mikä mahdollistaa tavanomaisen metsästyksen.

Tämän muutoksen jälkeen laji voitaisiin siirtää metsästyslain mukaiseksi riistalajiksi. Lajirunsaus kestää MTK:n mukaan hyvin metsästyspaineen. Birdlife Suomen vuonna 2019 suorittamassa valkoposkihanhien syyslaskennassa havaittiin yhteensä noin 33 700 valkoposkihanhea.

Lue myös: Yli sata äärimmäisen uhanalaista kiljuhanhea on parhaillaan Suomessa – mukana lähetinlintu

Kommentoi Facebookissa