Valtion menot lisääntyvät miljardeilla – Ukrainan sodalla ja sotella merkittävä vaikutus

Hallituksen ministerit Emma Kari, Sanna Marin, Annika Saarikko ja Li Andersson kertovat kehysriihen tuloksista. (Kuva Emma Pesu/ Valtioneuvoston kanslia)

Hallitus julkaisi julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2023–2026.

HALLITUS Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sopinut vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus on kehysriihessään linjannut mittavia toimia, joiden uskotaan vahvistavan turvallisuutta, luovan näkymää tulevaisuuteen ja rakentavan kestävää kasvua.

Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä. Nyt tehtyjen linjausten myötä hallitus tekee merkittäviä panostuksia maanpuolustukseen, kyber- ja rajaturvallisuuteen sekä sotaa Ukrainasta pakenevien auttamiseksi. Puolustusmateriaalihankintoihin muun muassa osoitetaan yhteensä noin 1,5 miljardin euron lisäys.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on korostanut entisestään tarvetta nopeaan irtautumiseen ulkomaisesta fossiilienergiasta ja vihreän siirtymän vauhdittamiseen yhteiskunnan eri sektoreilla. Määrärahojen lisäysten kokonaissumma yhteensä vuosina 2023–2026 on 36,8 miljoonaa euroa.

Noin 16 000 Ukrainan kansalaista on hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Maahanmuuton lisämenoihin varataan kehyskaudelle noin 0,8–0,3 miljardia euroa vuodessa muun muassa vastaanoton menoihin ja asiakkaille maksettaviin tukiin sekä Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin, perusopetukseen valmistavaan opetukseen ja etuusmenoihin.

Kunnille turvataan Ukrainasta tulevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä koituvat kustannukset. Lisäksi määrärahaa varataan kotoutumiskoulutukseen, valtion korvauksiin kotouttamisesta sekä oikeusministeriölle turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja perheenyhdistämisen menoihin.

Vuonna 2023 valtion verotulot kasvavat noin 29 prosenttia. Kasvua selittää etenkin sote-verouudistus, jonka yhteydessä kuntien yhteisö- ja ansiotuloveroja siirretään valtiolle yhteensä 14,6 miljardia euroa hyvinvointialueiden tehtävien rahoittamiseksi. Verotulojen siirron yhteydessä ansiotulon verotusta kevennetään, jotta uudistus ei johtaisi verovelvollisten verotuksen kiristymiseen.

Vuonna 2023 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan noin 79,4 miljardia euroa, mikä on noin 13,9 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2022 on budjetoitu. Menotason kasvu johtuu ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, joka muuttaa julkisten menojen rakennetta.

Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan noin 144 miljardiin euroon vuonna 2023. Valtionvelan kokonaismäärän suhde bruttokansantuotteeseen nousee koko kehyskauden. Vuonna 2026 valtionvelan arvioidaan olevan noin 165 miljardia euroa, mikä on noin 54 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lue myös: Venäjän kauppa romahti – venäläisen raakaöljyn tuonti on vähentynyt jo viime vuosina

Kommentoi Facebookissa