TALOUS Valtiontalouden tarkastusvirasto kertoo, kuinka valtion budjetointia rajoittavista finanssipoliittisista säännöistä luovuttiin vuonna 2020 väliaikaisesti koronapandemiaan vedoten.
VTV toteaa, että sen tuloksena Suomessa valtion budjetin menotaso nousi voimakkaasti, koronakriisiin liittymättömiin kohteisiin ohjattiin pysyviä menolisäyksiä ja määrärahataso mitoitettiin tarpeettoman korkealle, mikä näkyi käyttämättä jääneiden ja siirtyvien määrärahojen kasvuna.
VTV:n finanssipolitiikan valvonta tarkastelee raportissaan COVID-19-pandemian ajan finanssipolitiikkaa Suomessa valtion talousarvion menojen budjetoinnin näkökulmasta. Raportissa kuvataan systemaattisesti, miten valtion budjetin menolisäyksiä kohdennettiin. Lisäksi arvioidaan, miten määrärahoja mitoitettiin ja verrataan tätä siihen, miten näitä varoja todellisuudessa käytettiin.
Pandemian aikana tehdyt menolisäykset olivat kokoluokaltaan ennennäkemättömän suuria. Hallitus nosti menotason vuosina 2020–2023 keskimäärin noin 10 miljardia euroa korkeammalla kuin mitä hallitus oli ennen pandemiaa suunnitellut. Tästä kertyi vuosina 2020–2023 yhteensä noin 41 miljardia euroa lisämenoja. Silti tarjolla on ollut vain niukasti tietoa siitä, mihin menolisäykset kohdentuivat.
Koronan ulkopuolisten menolisäysten osuus oli STT:n mukaan kaikkiaan noin 23 miljardia euroa eli yli puolet kaikista menolisäyksistä.
Vuonna 2020 hallitus nosti valtion budjetin menotasoa COVID-19-pandemiaan vedoten noin yhdeksän miljardia euroa korkeammalle kuin mitä menojen tavanomainen kasvutrendi olisi ollut. Noin 70 prosenttia näistä menolisäyksistä kohdentui koronakriisin hoitoon.
Vuodesta 2021 eteenpäin alkoivat korostua koronakriisiin liittymättömät menolisäykset, jotka nostivat menotason pysyvästi korkeammalle tasolle. Nämä lisäykset kohdentuivat muun muassa kuntatalouden tukemiseen, valtionhallinnon toimintamenoihin ja puolustusmenoihin.
Menomäärärahataso ylimitoitettiin vuosina 2020–2023, eli määrärahoja budjetoitiin enemmän kuin oli välttämätöntä. Tämä näkyi käyttämättä jääneiden ja siirtyvien määrärahojen laaja-alaisena kasvuna Suomessa. Vuosina 2020–2021 ylimitoituksen kasvu johtui pandemian aikana tehdyistä uusista menolisäyksistä, jotka lisäsivät käyttämättä jääneiden ja siirtyvien määrärahojen osuutta tilastollisesti merkitsevällä ja laaja-alaisella tavalla keskimäärin noin neljä prosenttiyksiköllä.
Vuosina 2022–2023 käyttämättä jääneiden ja siirtyneiden määrärahojen kasvu selittyy sillä, että vuosina 2020–2021 saavutettu korkea taso periytyi seuraaville vuosille. Määrärahojen ylimitoitus voi pitkällä aikavälillä muodostaa riskin julkisen talouden kestävyyden kannalta etenkin, jos budjetoitujen menojen kasvu realisoituu käytöksi.
Finanssipolitiikan valvonnan raportin mukaan paluu finanssipoliittisten sääntöjen edellyttämään tiukemman finanssipolitiikan harjoittamiseen ei onnistunut kriisiolojen jälkeen. Keskeinen oppi on, että finanssipoliittisista säännöistä poikkeaminen tulee jatkossa rajata selkeästi ja vain välttämättömiin kriisimenotarpeisiin ja että poikkeuslausekkeiden käyttöä tulee tarkentaa.
Kommentoi Facebookissa